Hei te Rakkaat,
täällä oli taas pikatalvi, kolmatta kertaa tänä talvena 4 cm lunta parin päivän ajan, nyt vesi ropisee akkunoihin.
Se hetkellinen joulukorttimainen valkoinen maisema oli ihana, piristi selvästi kaikenlaisten sotkujen keskellä.
Mutta asennettani korjatakseni - olen kiitollinen monesta asiasta, siitä että elän, minulla on koti ja selviydyn eläkkeelläni tavallisissa arkipäivän kuvioissa,
minulla on liikunta- ja kommunikaatiokyky tallella kuten kaikki aistitkin, pääsääntöisesti. Kaikki on siis itse asiassa hyvin. KKK!
Pohjoissuomalainen lukijani kävi läpi toisen käsikseni II version ja piti siitä. Ihme kyllä ei löytynyt suurempia asiavirheitäkään.
Tekstin kehittely jatkuu. Minulla on nyt useita lähdeteoksia kesken lukemisen, ja eräs tärkeimmistä sellaisista pitää pikaisesti lukea ja palauttaa kirjastoon muutaman päivän päästä, sillä on toinen varaaja jonossa.
Suurin osa lähdeteoksista on yhä englanninkielisiä, kielitaito on kehittynyt omien aihepiirieni käsitteiden ja sanaston suhteen, joten selviydyn niistä nopeammin kuin aikaisemmin.
Harmillista, että lopetin espanjan kurssin, siitä olisi myös hyötyä. En kuitenkaan jaksanut sitä kaikilla alkeiskursseilla jauhettavaa "una serveza, por favor"-juttua. Selviydyn jossain määrin lyhyistä arkikielen teksteistä omalla erikoisalallani, mutta lisäoppi olisi hyväksi. Ehkäpä jossain vaiheessa - pitäisi ehkä opiskella ensin itse ne perhettä, asumista ja ruokailua koskevat jutut, että voisi mennä suoraan jatkokurssille. Katsotaan.
Tiistaina on taas kirjaston lukupiirin kokous, Anderssonin teoksesta on vielä osa lukematta. Ai että nautin siitä tekstistä, sille mielessäni häviää sekä Natalia Goldberg, Julia Cameron että monet muut, jopa Taija Tuominen, mikäli katsotaan vain kirjoittamista koskevia teoksia. En ole koskaan ollut Taija Tuomisen kurssilla enkä lukenut hänen muita teoksiaan, häntähän arvostetaan suuresti.
Muuta opiskelun aihetta on elämässä myös riittävästi - minulla on nyt käytössä se uusi PC, jossa on käyttöjärjestelmänä Windows 10. Minusta uusissa ohjelmissa on liikaa kaikenlaista puuhastelua, joita en tarvitse, mutta joiden olemassaolo aiheuttaa ajanhukkaa ja vaivaa, koska niiden toiminta pitää kuitenkin jollain tavoin hallita - kaikkea hömpötystä ei voi ohittaa. Kone on nopea, se on kooltaan hiukan entistä pienempi, joten pöydälle jää hiukkasen enemmän laskutilaa, mikä on meikäläiselle aina tarpeen. Ne hömpötykset kuitenkin hidastavat työtäni, joten aikaa menee ihan yhtä paljon kuin vanhalla koneellakin, ehkä jopa enemmän. Tallentaminen on minusta vaikeampaa, ja koneen muodon vuoksi siinä on hankalaa käyttää kolmea tikkua samanaikaisesti, mikä oli edellisessä rakkineessa helpommin järjestettävissä. Mutta kaikella on aikansa. Ehkäpä opin jossain vaihessa hyödyntämään koneen mahdollisuuksia paremmin. Vaihtaminen oli kuitenkin välttämätöntä.
Rakkautta ja valoa edelleen kaikille kirjoittajille, lukijoille, alan opettajille ja opiskelijoilla - sekä kriitikoille.
Kiitos Universumille kaikesta saamastani runsaudesta ja mahdollisuuksista.
Voimahalein,
Chevy
