Positiivisten ajatuksien ketju

[Rose]

Haluan aloittaa uuden ketjun, Hyviä asioita-ketju meni jotenkin vinksalleen. Parempi aloittaa puhtaalta pöydältä

Filosovointi ja syvälliset ajatukset, niitten aika ei tunnu minun elämässäni olevan nyt. Haluan perustaa ketjun, jossa voi jakaa elämäniloa, joka auttaa jaksamaan eteenpäin.

Itseäni kannattelee eteenpäin vuodenajan valoisuus ja vihreys, vehreys. Näin värit juuri nyt tosi kirkkaasti ja voin pysähtyä ihailemaan vaikkapa värikästä kukkaa. Iltavuorot töissä sujuvat hyvin eivätkä tunnu pimeyden takia yövuoroilta.

Suomen kesä on ihanaa aikaa <3

[mölli]

Metsäjäniksillä on eteläsuomessa jo poikasia. Poikaset näyttävät söpöiltä lumipalloilta.

[maikkula]

Olen tavannut työmatkoillani ihania keskustelukumppaneita viimeisen kuukauden aikana.
Ihmiset tuntuvat hakeutuvan keskustelemaan helpommin näin valoisaan aikaan:

[Rose]

No, vihreyttä ja vehreyttä kyllä riittää, mutta meinaa vähän paleltaa Apu löytyi varastosta; sieltä kouvuhalkoja leivinuuniin Nyt kotona on mukavan lämpöistä, uuninlämpö on jollakin tavalla suorastaan pehmoista.

Luonto on ihmeen sopeutuvainen, viileys taitaa sopia joillekin kasveille hellettä paremmin.

Lumipalloheisi on ollut täydessä kukassa jo monta päivää, pihlajankukat menivät helteen aikana nopeasti ohi.

Ihanaa, loma lähestyy! Lomalla luovun ainakin tiukoista aikatauluista, heittäydyn ajelehtimaan elämän virtaan <3

Kaikkea hyvää!

[Chevy]

Vehreys ja kukkien tuoksu on todella mahtavaa!
Olen retkeillyt uudessa kotikaupungissani paikallisbusseilla monilla alueilla.
Ihania vanhoja puutaloja, kauniita puutarhoja...
nautittava kaupunki tämä Suomen Turku!

[Rose]

Kuulin töissä jutun, joka väitetään tapahtuneen joskus työpaikallani. Toisaalta voi olla, ettei asiaa ole koskaan tapahtunutkaan ja muilla työpaikoilla voidaan myös kertoa jutun sattuneen siellä.

No, mutta tälläinen tapaus kuitenkin:

Kassajonossa on vanhempi rouva, jonka takana jonottaa nuori äiti lapsensa kanssa. Lapsi työntelee kärryä ja iskee edellä olevaa rouvaa vähän väliä kantapäille. Äidin takana jonossa on parikymmpinen mies, joka huomauttaa äidille lapsen käytöksestä ja pyytää äitiä kieltämään lastaan. "En kiellä, meillä on vapaa kasvatus", vastaa äiti. Nuori mies avaa piimäpurkin ja kaataa sen äidin päälle tuumien: "Niin on minullakin".

Toivottavasti tarina on tosi

[Rose]

Mielipiteet ovat joskus tosi jyrkkiä. Myös omat mielipiteet Petyin lääkäreihin yms. länsimaisen lääketieteen edustajiin. Käännyin vahvasti pehmeitten hoitojen puoleen, koska silloisiin vaivoihini sain sieltä paremmin avun, konkreettisia ohjeita ruokavalioon yms.

Nyt sitten sain riesakseni tosi ärhäkän flunssan. sitä kesti kuukaudenpäivät ja lopulta menin työterveyshuoltoon. Sain sairaslomaa ja yritin parantua kotikonstein: sarvikuonokannu, karmolistipat, kuumaa juotavaa ja lepoa. Tauti ei hellittänyt ja piti mennä uudemman kerran terkkarille. Hän kysyi, että haluaisinko lääkärin kuuntelevan keuhkoja. Olin edelleen aika skeptinen tohtorin suhteen ja olin lisäksi huomannut päivystävän lääkärin nimen, mikä ei herättänyt luottamustani. Mutta jostain syystä, varmaan sisäinen viisaus ohjasi, pyysin tohtorin paikalle. Lääkäri tutki keuhkot ja lähetti röntgeniin. Tauti jylläsi jo keuhkoissa, sain lääkkeitä ja lisää lepoa. Ilmeisesti Korkeammalta taholta haluttiin minulle oikein alleviivata asiaa, koska sohvalla köllötellessäni löysin Yle Areenasta dokumentin, jossa kerrottiin antibioottien keksimisestä. Aiemmin todella voitiin kuolla ihan tavalliseen flunssaan, kun se meni liian pitkälle. Ja lisäksi lääkkeitten keksiminen vaikutti myös toiseen maailman sotaan todella merkittävästi. Aiemmin haavoittuneet sotilaat usein kuolivat, koska haavat tulehtuivat. Amerikkalaiset ehtivät keksiä antibiootit juuri ennen Normandian maihinnousua ja se oli merkittävä etu sodankäynnissä.

Niinpä ajatukseni löysivät uuden suunnan. Sekä pehmeillä hoidoilla että kovilla lääkkeillä on hyötynsä. Lääkkeitten lisäksi lääkäri myös painotti kotikonstien merkitystä ja kehoitti jatkamaan myös niitä.

Opin taas, ettei maailma todellakaan ole mustavalkoinen. Asioilla on puolensa, ei kannata olla niin jyrkkä. KKK myös länsimaisesta lääketieteestä, KKK luonnonmukaisista hoidoista <3

[Chevy]

Hauskaa kuulla, että olet löytänyt avun pöpöön.

Toki antibiootit ja joustot ovat paikallaan silloin kun niitä oikeasti tarvitaan.
Vahinko vain, että niitä on vuosia käytetty väärin, ts. kirjoitettu virustauteihin, joihin ne eivät tepsi, tai sitten potilaat ovat ottaneet muutaman pillerin ja lopettaneet kuurin kesken, kun oireet ovat häipyneet. Joissakin maissa, missä antibiootteja on vaikea saada, on niitä saanut henkilö ottanut joitakin pillereitä ja myynyt loput. Liiallinen tai virheellinen antibioottien käyttö on johtanut siihen, että on paljon resistenttejä pöpöjä, ja siten todella vakavien tulehdusten hoito on vaikeaa. Lääkekehittely keskittyy usein maailman varakkaita vaivaaviin sairauksiin, joten uusia antibiootteja ei liene luvassa ihan lähiaikoina.

Totta on sekin, että maailman sotia saadaan kiittää (?) eräistä muistakin keksinnöistä, joita tuskin olisi tehty lainkaan tai ainakaan niin nopeasti, ellei niitä olisi odotettu valmiiksi sotilaskäyttöön. Toivokaamme, että maailma kehittyisi siihen suuntaan, että koululääketiede, kaikki muu lääketiede ja vaihtoehtoiset hoidot löytävät oikean ja asiallisen tavan yhteistoimintaan ja että keksintöjä voidaan ja saadaan hyödyntää rauhanomaisissa olosuhteissa.

Rosen sohvallistumisesta pöpön seurassa huomaamme taas sen, ettei sohvaperunoituminenkaan ole aina yksinomaan pahasta.
Voimia kaikille rehellisille ja vahvoille lääketieteen kehittäjille, jotka tekevät työtään ihmiskunnan hyväksi.

Kiitos Korkeimman puuttumisesta asioihin - se on varmaan ajateltua useammin tapahtuvaa, emme ehkä vain aina osaa sitä oikein tulkita.

Kiitos tästä päivästä, että saimme palata talviaikaan.
KKK!

[Maya]

Hienoa Rose!

Asiat eivät tosiaan ole mustavalkoisia, vaikka usein teemme niistä mielessämme sellaisia. Se on aina mahtavaa kun saa muutettua käsitystään asioista. Olen itse tänä päivänä ihan hirveän kiitollinen, että olen sairastanut isoon leikkaukseen johtaneen sairauden. Jouduin toki kohtaamaan kaikki terveydenhuollon huonot puolet, mutta jouduin myös purkamaan omat vastustukseni ja antautumaan hoidettavaksi. Kävin läpi kaikki mahdolliset muut hoidot ja huomasin, että lääkkeillä ja leikkauksilla on paikkansa, ja vaihtoehtopuolella omat henkiset rajoitteensa! Ilman tätä omaa kokemustani olisin itse varmasti huonompi hoitaja, koska näin ennen parantumiseen liittyvät asiat aivan eri tavalla.

Kaikissa maissahan ei ole tällaista virallinen hoito - vaihtoehtoinen hoito vastakkain asettelua, vaan kokonaisvaltainen ajattelu on jo pidemmällä. Ehkä vielä täälläkin joku päivä.. Jokainen henkilökohtainen oivallus ja hyväksyminen auttaa asioita kehittymään.

[Rose]

Ihanaa energiaa tässä ketjussa <3

Olen löytänyt positiivisuutta myös ruuasta Olen itse pullistumiseen taipuvainen nainen ja iän myötä aineenvaihdunta tuntuu aina vaan hidastuvan, se taas entisestään helpottaa lihomista.

On hyvä juttu, että ruuan liiallisesta käytöstä on tehty samanlainen asia kuin alkoholin liiallisesta köytöstä eli on olemassa ryhmiä ruuan väärinkäyttäjille. Ja ruokaongelmat on mielestäni vielä haastavampia kuin alkoholiin liittyvät, koska syömistä ei voi jättää kokonaan pois niin kuin alkoholin voi jättää.

Seuraan mielenkiinnolla ohjelmia, jossa kerrotaan ravinnosta ja ihmisistä, jotka ovat onnistuneet tervehdyttämään elämänsä.

Nyt olen itse kokenut, kuinka syömälläni ruualla on tosiaan merkitystä. Hurahdin smoothien ihmeelliseen maailmaan, aluksi marja - ja hedelmä juomiin. Nyt sitten rupesin värkkäämään vihersmoothieta. Ja voi hyvänen aika, miten ihana olo niitten juomisesta tulee <3 Itse juoma ei välttämättä ole mikään suuri makuelämys, mikä voi johtua myös siitä, etten ole niitä vielä paljon valmistanut Mutta juoman siemailuun auttaa hurjasti se, että tiedän energiatasoni nousevan sen jälkeen aivan uudelle tasolle. On energinen, kevyt, todella hyvä olo. Ja kun vertaa oloa raskaan aterian jälkeiseen oloon, on ero huima.

Tarkoitus on muutenkin laittaa ruoka-asioita uuteen uskoon, tehdä myös hyvää energiaa antavia aterioita. Mutta askel kerrallaan.