Hei,
minuakin kiinnostaisi tämä kovasti. Oletko nähnyt tämän youtuben linkin reikisessiosta joka on aurakameralla kuvattu (lyhyt klippi, mutta silti, kyllä siinä energiavirtaa näkyy):
http://www.youtube.com/watch?v=vfAfNwRmUjEItse en pysty näkemään auraa, mutta tunnen pari henkilöä jotka pystyvät. Toinen näkee sen valona (aina samanvärinen, vain koko vaihtelee) ja toinen erivärisinä läiskinä jotka kertovat sitten henkilön tunnetiloista ja terveydestä. Hoitajan laatima "arviointimittari" on toki subjektiivinen ja kokemusperäinen, mutta hän kyllä ainakin oman hoitotyönsä tukena käyttää tätä "aurasilmäänsä" aktiivisesti.
Yhdeltä ystävältäni oli myös messuilla otettu kirlian kuva (ilmeisesti vähän eri asia kuin aurakamera, mutta samaa asiaa mittaaa kuitenkin), ja kuvasta oli heti näkynyt vanha fyysinen vamma, joka oli ollut selkeä aukko aurassa ja vielä eri värinen. Kuvan tulkitsija oli heti osannut kysyä että onko kyseessä sellainen ja tällainen vamma joka ei ole parantunut täysin.
Itse en yrityksistä huolimatta saa auraa näkökenttääni, en vaikka miten katsoisin, mutta sen sijaan tuntoaisti on kyllä herkkä ja tunnen erilaisia energioita ihmisistä melko systemaattisesti samankaltaisilla tuntemuksilla (yleensä lämpötiloja, kihelmöintejä, "tuulentunnetta" yms) ja joskus sitä kautta olen saanut ristiriitaisiakin viestejä, esim. iloinen ja nauravainen ihminen lähettääkin jotenkin vihamielistä tai aggressiivista tunnetilaa. Koska tälle ei kuitenkaan ole olemassa tieteellistä mittaria niin tämäkin on ihan subjektiivinen mittari, mutta jossain määrin luotan siihen kuitenkin.
Uskoisin siis että teknologisessa mielessä auran kuvaaminen onnistuu, mutta en välttämättä usko sitä että jokainen messuilla aurakuvausta myyvä taho on tarpeeksi analyyttinen, objektiivinen ja pätevä tulkintamielessä sitä antamaan.
Jos täällä on auran näkijöitä niin kovasti mielelläni kuulisin, miten olette sen oppineet näkemään vai onko taito tullut ihan itsestään? Voisiko sitä jotenkin harjoitella? Toistaiseksi ainakaan tummaa taustaa vasten hämärässä katsominen ei ole auttanut, eikä myöskään valkoista paperia vasten katsominenkaan. Ehkä minua ei vain ole siis tarkoitettu auraa näkemäänkään, vaan tarkoitus on sitten aistia jollain toisenlaisella metodilla.
