mölli kirjoitti:Keskittymällä liiaksi spekuloimaan jotain tiettyä asiaa, etenkin negatiivistä, tulee tahattomasti vetäneeksi spekulaation kohteena olevaa asiaa puoleensa.
Kun suuri joukko keskittää spekulaatioon ajatusenergiaansa, voi tulla helpommin vetäneeksi spekulaation kohteena olevaa asiaa puoleensa aivan vahingossakin.
Ihan vetovoiman lain periaatteiden mukaisesti.
Synkronismin periaatteiden mukaisesti ajoitus sitten osuu johonkin tiettyyn pisteeseen tai haarukkaan aika-avaruudessa kun tarkastellaan asioita lineaarisen aika käsitteen näkökulmasta.
Pienikin negatiivienergian siemen kanavoinneissa korruptoi koko kanavoinnin tai kanavointi ryhmän tai sarjan (ihan miten vain), etenkin jos suuri joukko seuraa kanavointeja ja siten keskittää ajatusenergiansa siihen, koska ihmisillä on edelleen tämänhetkisissä kehitysvaiheissaan taipumusta kiinnittyä negatiiviseen vaikutteeseen yleensä tahattomasti jolloin tahattomasti tulee antaneeksi energiaansa negatiiviselle energialle.
On siis mahdollista, että ehkä tilan tasapaino muuttuu ihmiskunnalle epäedulliseen tilaan.
Kuinka todennäköistä olisi ollut tämän ketjun aloituspäivänä, että tulee tsunami, jonka vaikutuksesta, Japanilainen ydinvoimala piiputtaa ja vähän räjähtää, vaikkei sen pitänytkään olla mahdollista siis todennäköisyys laskelmien ja insinjöörien mukaan ja kuinka todennäköistä oli että tsunami tapahtumien vaikutuksesta pähkäillään ihan oikein tiedemiesten voimin, että siirtyikö se maapallon napa vaiko ei?
Maan pyörimisakseli kellahti vähintään 5 cm tai korkeintaan muutama sentti enemmän Japanin tapauksen vuoksi. Tiedemiehet ovat tietääkseni siitä yksimielisiä. Mutta tapahtumalla ei ole merkitystä. Sen sijaan jo 1-3 asteen keikahduksella olisi katasrofaaliset vaikutukset esimerkiksi koko ihmiskunnalle ja sellainen suurempi kellahdus on joitain kertoja Maan historiassa käynytkin. (Asteita on tunnetusti 360 ja lähes-ympyrän koko vajaat 40 000 km, Maahan on navoiltaan vähän litistynyt kuten muutkin pyörivät... Siitä voi laskea.)
Ovatko sitten jotkin jättikatasrofit ihmisten kanavointeihin ja spekulaatioon liittyvien tunteiden energeettistä vaikutusta..? Perhosefektimahdollisuudet ovat merkitykseltään samaa luokkaa kuin mitä aiemmin kirjoitin tässä ketjussa toisessa yhteydessä: turhauttavan valtavat mahdollisuudet spekuloida
Minusta suurtenkaan ihmisjoukkojen spekuloimisten energia ei välttämättä ole useimmiten kovin voimakas katasrofiaikoina ehkä, mutta ne ovat harvinaisia... Ei kai ne tiedemiesten satunnaisgeneraattorit niissä munissa maan alla kovin usein reagoi vain 9/11-tapahtumaan ja 2004 tsunamiin liittyen reagoivat... Tai jos jollakulla on muutakin tietoa asiasta, voisi kertoa.
Maa reagoi vuosien ja kai vuosikymmenienkin viiveellä mm. ydinräjäyttelyihin... ja miksei myös ihan omaan tahtiinsa se elä. Eli miksi luonnonmullistusten pitäisi johtua ensisijaisesti ihmiskunnasta? Äärimmäisen massiiviset litossfäärilaatat ovat lähteneet liikkeelle miljardeja vuosia ennen ihmiskuntaa!
Ja jos henkisten oppien kautta jättikatasrofeja ajattelee, olisi aina hyvä miettiä 1) miksi jotkut menevät elämään vaaranvyöhykkeille. Ja 2) vaikeiden tapahtumien määrän ja intensiteetin lisääntymistä tai vähenemistä voisi ajatella riippuvaiseksi siitä, miten ao. kansakunnat päivittäin karman näkökulmasta käyttäytyvät, kuten kohtelevat tuotantoeläimiään... ja siitä, miten ihmiskunta jättikatasrofeihin suhtautuu silloin kun niihin voimallisimmin keskittyy eli lähinnä silloin kun ne tapahtuvat... - Se taas voi vaihdella, sillä eivät kaikki uhrit herätä yhtä paljon esimerkiksi suomalaisissa esimerkiksi myötätuntoa johtuen heidän rodustaan ja tiedotusvälineidenkin vaikutuksesta. Eli ei asia suoraviivainen ole.
Tähänastinen kirjoitukseni ei varmaan ole ollut useimmille mitenkään uutisluontoista, joten on korkea aika asettaa kysymys kaikille: Mitä tarkoittaa se, että ensin vedotaan ylevyyksien suuntaan (Jos siis kaikki otamme käyttöömme tästä Jumalallisuuden kipinästä mahdollisimman paljon ja toimimme kaikkien olentojen parhaaksi, niin 2012 katastrofia tai muuta vastaavaa ei tule, vaan tulee henkisempi muutos. - Mölli 5.2.) mutta sitten kun jotain isoa tapahtuu, nostetaan esiin ihmiskuntaan suhteuttaen vain pienen ihmisjoukon tunteita pienellä aikavälillä, muuta käsittelemättä? Ja vain siksi, että joissain kanavoinneissa oli jokin pieni negatiivienergian siemen? Ilmeisesti siis jotain erityistä verrattuna siihen, mitä niissä aiemmin on ollut? Toiveeni tässä kysymisessäni ei ole ensisijaisesti se, onko olemassa joitain pieniä vaikutuksia, vaan se, olemmeko samaa mieltä suurista linjoista ja mitkä ne ovat.
Itselleni tämän talven suuria pysyviä vaurioita tehneet luonnonkatasrofit (Kolumbia
http://colombiapassport.com/2010/12/19/ ... the-earth/ ; Australia / tammikuu; Japani / maaliskuu) eivät tulleet isoina yllätyksinä.
Yllätyksenä minulle tuli sen sijaan se, miten suureen rooliin tällä foorumilla Mölli ja reikite sekä eräs nimimerkki toisella foorumilla nostivat ()kanavointeihin() suhtautumisen (kaksi viime mainittua kirjoittivat yleisesti kanavointeihin kohdistuvan hyökkäyksen) - ja yllä Mölli myös maailmaan vaikuttavana ilmiönä. (Kanavoinnit, joilla ilmeisesti kuitenkin aina tarkoitetaan vain pientä ja ei-objektiivisesti valikoitua osaa niistä: Pirjo Laineen sähköpostilistalleen englanniksi netistä valitsemia kanavointeja. Jostain käsittämättömästä syystä asiaa ei vain yleensä mainita.) Olen kyllä sen aina tiennyt, että joillakin ihmisillä ärsytyksen välttäminen kuuluu heidän henkisen harrastuneisuutensa keskiöön... mutta että yllä mennään niinkin pitkälle, että jättimäisten, vuosisatoja ja -tuhansia patoutuneiden litosfäärilaattojen liikkeiden vaikutuksia selitetään sillä miten jotkut kanavointeja lukevat ovat reagoineet aikavälillä tämän-ketjun-alusta-tähän-hetkeen-saakka siihen, miten joissain kanavoinneissa oli joitain negatiivisia yksityiskohtia. Se oli yllätys.
Jos Möllin spekulaation otamme vakavasti, on ihmeteltävä, miten vaikutusvaltaisia noita kanavointeja lukevat mahtavatkaan olla... tai jos eivät ole (eivätkä ketkään negatiivienergialle herkät ole), niin sitten Möllin harjoittama spekuloimisen kyseenalaistaminen joutuu outoon valoon...
PIENET VAI ISOT SEIKAT RATKAISIVAT?
Jos ei ajatella pieniä, vaikka ehkä laukaisevia, syitä, eikä vähän isompia kuten enemmistön kuuroutta (kaikki eläimethän pakenivat ainakin 2004 tsunamia hyvissä ajoin turvaan), ihmiskunnan räjähdysmäisesti kasvanutta törkeää tuotantoeläinten hyväksikäyttöä (lähinnä: lihansyönti on kasvanut kaikkialla viime vuosikymmeninä) ja sielullista suuntausta ykseyteen, suurempaan myötätuntoon ja sensellaiseen, niin mikähän voisi olla tärkeä syy, miksi ihmisiä on viime aikoina kuollut (ja varmasti tulee jatkossakin kuolemaan...) luonnonkatasrofeissa?
Ajatellaanpa, missä ihmisiä on luonnonkatasrofeissa kuollut suuria määriä: Afrikassa perinteisesti etenkin kuivuuden seurauksiin; 2004 tsunamissa; ja äskettäin Japanissa. Mitä pitkäaikaisia arkisia valtakulttuuriperinteitä noissa on? Eikö: ihmis- ja eläinelämän ja yksilöllisyyden halveksuntaa? Elämän käsittämistä muutoin kuin henkisen kasvun Kouluksi. Japanissa suorastaan harvinaisen paljon rottakilpailuksi (rat race; jep, tiedän sen suomennoksen mutta haluan käyttää tuota käännöstäni, ja ilman yhtäkään kielteistä tunnetta, sillä japanilaisia symppaan melkein eniten maailmassa). (Mielestäni täydellistä vapautta ei ole olemassa. Maassa voi elää miten vain mutta jos se ei kehitä ihmistä henkisesti, seuraukset voivat olla kovia.)
Ja mihin seuraavaksi rakennetaan suurta Pommia: Intian rannikolle. Siis vaikuttaen mm. Intiaan, missä väestöntiheys ja -kasvu sekä eniten ehkä rahakeskeinen - materialismi on poikkeuksellisen hillitöntä. (Siis hyötöreaktoria, joka räjähtää tsunamin iskiessä siihen niin, etteivät Japanin tapahtumat ole yhtään mitään siihen verrattuna. Lähde: Risto Isomäki: Mitä tsunami tekisi hyötöreaktorille? HS, 15.3.11.)
Siis kun puhutaan vähintään kymmenien tuhansien ihmisten kuolemista luonnonkatasrofeissa... niin onhan tuossa logiikkaa... (Eikä Afrikkakaan tule jatkossakaan säästymään:
http://www.spiegel.de/international/wor ... 41,00.html ) Sen verran logiikkaa, etten laita yllä olevaa spekuloimisen otsikon alle.
SPEKULOIMISESTA AIHEESSAMME
Kohtuulliselle spekulaatiolle on tilaa esimerkiksi silloin, kun tieteellä ei ole aavistustakaan tietyistä Maan magneettikenttää koskevista asioista. - Kuten siitä, miksi magneettinen Pohjoisnapa liikkuu kohti Siperiaa paljon nopeammin kuin Etelänapa toiseen suuntaan. Pohjoisnapa vielä on kiihdyttänyt vauhtiaan, kun taas Etelänapa tietääkseni ei (korjatkaa jos olen väärässä!). (Lähde, jossa on yksityiskohtia:
http://www.npr.org/2011/01/14/132934010 ... north-poleJa myös:
http://news.nationalgeographic.com/news ... -core.html ) Tiedemiehet eivät ehkä välttämättä halua myöntää heikkoja kohtia, kuten Bermudan Kolmiota, vaikka magneettikentän heiketessä on ilmeistä, että etenkin niissä alkaa tapahtua... Se Floridan Tampan lentokenttä, jossa Pohjoinen on eri suunnassa kuin muualla, ja viivat jouduttiin vetämään jo toisen kerran äskettäin muutaman vuoden sisällä, on lähellä Bermudan kolmiota...
Lukemieni tiedemiesten mukaan meidän tulisi vain luottaa siihen, että jos nyt napaisuuden vaihtuminen on meneillään (alkaen siis jo kymmeniä vuosia sitten) niin ei hätää, se kestää tavanomaisesti eli 1000 8 000 tai 1000 - 10 000 vuotta. Eli sopeutumisaikaa on, nollaan ei kenttä mene koskaan. (Sellainen aika siis kaikkea outoa säässä ja lisäksi mielestäni magneettikenttä on jonkin verran indikaattori mm. litosfäärilaattojen liikkeistäkin...)
Tulee noista tiedemiehistä mieleen mitä vanhapiika sanoi sanonnan mukaan: Eihän se navetta pala ko eihän se oo ennenkään palanu.
Uskon, että napaisuuden vaihtuminen on alkanut kymmeniä vuosia sitten ja kysymys on vain siitä, onko muutos nopea ja raju vai pitkäaikainen. Ja jälkimmäisessä tapauksessa magneettikentän heikkeneminen jatkuu vielä kauan. Jos katsotte niitä tieteen malleja muutoksesta... (Eikä asia niin valtavasti ihmiskuntaan liity: viime vaihdos oli 780 000 vuotta sitten ja Wikipedian mukaan vaihtuu keskimäärin 700 000 vuoden välein. Eli - vaikka säännöllisesti ei vaihdukaan - niin tavallaan on aikakin.)
Ainakin se on minusta selvää, että Cooperin visiot eivät toteudu niin nopeasti kuin hän ennustaa, jos Maan magneettikenttä ei nollaudu Melchizedekin mainitsemaksi lyhyeksi ajaksi ja sen nollautumisen kautta Valokehoaan aktivoimattomilta häipyisi muisti (paitsi syvälle maan pinnan alle eivät kosmiset säteilyt yllä niin hyvin, ehkä se auttaisi joitain...), minkä myötä heillä olisi pitkäaikainen opettelu arkielämiseenkin ja ihmiskunnan energeettisesti (~ henkisesti) kehittyneimpien olisi pakko ottaa valta eli järjestää kaikki vähänkin isommat asiat... mikä olisi kyllä sitten helppoa. Eihän ihmiskunnalla esimerkiksi resursseista ole pulaa... Ja vaikka nopean magneettisten napojen vaihdoksen jälkeen tuhot ovatkin valtavia (+ en ihmettelisi jos samalla Maan pyörimisakselikin kellahtaisi niin paljon että sillä olisi paljon vaikutusta)
Olen halunnut siis noin nyt julkisesti sanoa... Parempi noin kuin monien kanavointien tapaan liioitella rajusti ihmiskunnan keskimääräisen henkisen tason kasvua ja vaieta niin paljon sellaisesta, mistä ei pitäisi henkisissä harrastuksissa vaieta...
YLEISESTI SPEKULOIMISESTA
Mikä on kohtuullista, katalysoivaa ja muuten hyvää spekuloimista? Mikä on liiallista tai vähänkin harrastettuna liian pienten todennäköisyyksien tai liian pienten asioiden spekuloimista?
Sellainenko spekuloiminen, mikä houkuttaa sensuuriin tai itsesensuuriin, jos jossain on pienikin negatiivienergian siemen?
En usko absoluuttisiin vastauksiin. - Joku osaa spekuloida ja muuten ajatella, joku ei. Joku löytää jonkin hyvän spekulaation, mutta jää toistamaan sitä liiallisesti joku ei jää toistamaan. Jonkun on Tarkoitus ajatella enemmälti jonkun ei. Eli jollekulle paljon on vähän, jollekulle jo vähän on paljon. Ja huonoihin mahdollisuuksiin uskomisen lisäksi yhtä hyvin liiallinen hyväuskoisuus voi aiheuttaa kielteisiä seurauksia. (Mielestäni jokaisella on syntymänsä jälkeen edellytykset vaikkapa Nobelistiksi halutessaan. (Mölli 15.2., mitenkään perustelematta, vaikka esimerkiksi onnellisuus- ja luovuustutkijoiden enemmistö on sitä mieltä, että onnellisuus ja luovuus ovat paljon muutakin kuin asennoitumiskysmyksiä).)
Sitä paitsi, ei spekuloimista pitäisi tarkastella irrallisena ilmiönä, vaan katsoa sen oheen ja taustamotiiveja. Eli esimerkiksi, mitä spekuloimisella tavoitellaan ja mitä sillä saadaan? - Sensaatiomaisuuden kokemusta? Oikotietä johtopäätöksiin, jotta jokin aihe tai kysymys ei enää vaivaisi niin paljon? - Tuollaiset motiivit hämärtävät totuuden lähenemistä. (En ole koskaan ymmärtänyt, mikä hohto on isoissa kysymyksissä kiirehtiä johtopäätöksiin, jos käytännöllistä kiirettä ei ole. Jokin sellainen hohto paljon spekuloivilla on ilmeisesti kuitenkin yleensä mielessään.) Ja yleisesti: ei hurja ja huonokaan spekuloiminen mene psykologisesti eikä energeettisesti liiallisuuksiin, jos se on vain pieni osa kokonaisuudesta, pääosan ollessa jotenkin sopivasti myönteistä.
Minusta suurin spekulaatio on sellainen, mitä ei voi periaatteessakaan todistaa oikeaksi eikä vääräksi. ("Tuossa toisessa galaksissa asuu vaaleanpunaisia virtahepoja.") Mutta heti sellaisten jälkeen suurimmat harhaanjohtavimmista spekulaatioista ovat sellaisia, joissa väitetään jotain hyvin mullistavaa, ja joita voitaisiin voitaisiin selvittää tieteellisesti ja jo muutaman minuutin googlaamisella, mutta kukaan ei edes vihjaile mistään sellaisesta tai sopivaa testiä ei osata tehdä.
Yhteen vetäen, spekuloimisia voi ja joskus kannattaa laadullisesti arvioida, mutta ei se välttämättä ole yksinkertaista. - Esimerkiksi ei se, että jokin spekuloiminen sisältää positiivienergian siemenen ole välttämättä yhtään sen parempaa kuin spekuloiminen, joka sisältää negatiivienergian siemenen.
(Kuulostiko ehdottomalta? - Olen kyllä avoin muuttamaan käsityksiäni, jos jollakulla on perusteltuja näkemyksiä.)
)
