Runo

Ajatuksia, runoja ja mitä vain mitä haluat toisille sanoillasi jakaa

Valvojat: Jan, Hanna, ThirdEye, Jakke77, Aurinko, Maya, Norna

Runo

ViestiKirjoittaja kristina61 » 09 Kesä 2010, 18:51

Pilvet soutaa taivaalla
aurinko pimentoon jää.
Varjot pitenee ja tummuu
metsän reuna.
Järven pinta rauhoittuu
levottomat laineet lepää.
Peilityynessä vedessä metsän kuva näkyy.
Aurinko maalaa pilvenreunan,
sitten taakse jää... <333



Teille on tuttua,miten me kaikki
puhkeamme kukkaan
sellaisen ihmisen lähellä,
joka näkee meissä olevan hyvän.
ja osaa houkutella esiin
parhaan meistä.
Ja tiedämme,miten kaikki me
kuihdumme
sellaisen ihmisen lähellä
joka koko ajan löytää meistä vikoja. >>33>>

Desmont Tutu







Nyt kun on aamu,ja kaikki vielä ehjänä edessä
saan aloittaa luottavaisin mielin tämänkin päivän,
vaikka sitten illalla itkisinkin rikkimennyttä päivää.

Tiedän kuitenkin nyt jo,että niin tuli käydäkin,
jotta sitten joskus tulisin siksi,miksi minut oli tarkoitettu.

(Marleena Ansio)


Anna auringon paistaa sydämeen,
tuoda kultaa päivään arkiseen. big>3luv
kristina61
 
Viestit: 8
Liittynyt: 09 Kesä 2010, 04:55

Paluu Hajatelmia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron