Miten eläimet (koirat) tuntevat?
Tässä eräänä päivänä olin etsimässä youtube:sta videota Oprahin upeasta ohjelmasta, joka käsitteli pentutehtaita rapakon takana. Tämä ohjelma ei totisesti ole herkille tarkoitettu. Yllätyksekseni löysinkin useampia videon pätkiä ko. ohjelmasta. Laitoin Tassuttelijat foorumille muutaman pätkän, jotta rohkelikot voivat katsoa, mitä kaikkea näkemässämme maailmassa tapahtuu.
Mitä heijastamme itsestämme näin toimiessamme? Tietämättömyyttä? Pahaa oloa sisimmässämme? Pelkoa? Syyllisyyttä? Samaan aikaan aloin lukea uudelleen Barry Longin kirjaa Vain pelko kuolee ja siinä se oli. Näinkö eläimet opettavat omalta osaltaan meitä, miten meidän tulee tuntea. Ainakin omalta osaltani voin sanoa, että ensimmäisen lampurin hankkiessani 33 vuotta sitten olin hyvin ylimielinen luullessani tietäväni koirista kaiken; olinhan puuhastellut koirien kanssa koko nuoruuteni. Sain todella huomata, että en tiedä mitään. Enkä tiedä vieläkään paljoa. Ehkä vähän nöyryyttä näiden suurenmoisten olentojen parissa. Tässä pätkä kirjasta:
Eläimet eivät kärsi. Kärsiminen on menneen ajattelemista; tunteilua menneiden kipujen vallassa. Luonnolliset olennot eivät pidä kiinni kivustaan. Ne toimivat vaistojensa varassa. Ne tuntevat fyysistä kipua, aivan kuten mekin, mutta kun se on ohi, ne päästävät siitä irti vaistomaisesti. Sinun ja niiden välinen ero on siinä, että sinä kykenet heijastamaan menneisyyttä. Voit oleskella mielessäsi omassa menneisyydessäsi, omien tunteittesi kivussa. Sinulla on tietoisuus itsestäsi, tietoisuus menneisyydestäsi; eläimillä ei ole tuota tietoisuutta. Ne ovat riippuvaisia puhtaasti tämän hetken kokemuksesta - niillä ei ole menneisyyttä eikä kipua menneen ja nykyisen välillä.
Koirasta voi tulla vihainen tai pelokas, mikäli sitä kohdellaan huonosti. Mutta se ei oleskele tuskassaan omassa mielessään; se ei ajattele mennyttä tapahtumaa eikä henkilöä, joka aiheutti kivun. Se toimii puhtaan kokemuksensa perusteella. Jos se kuulee äänen, joka kuulostaa kipua aiheuttaneelta henkilöltä, se saattaa alkaa murista tai kyyristyä maahan. Mutta se tapahtuu tässä hetkessä, ja heti kun hetki on mennyt ohi, koira palaa luonnolliseen olotilaansa.
Eläimillä ei siis ole menneisyyttä; niillä ei ole mielen tasolla tajua menneisyydestä.
Ote on kirjasta Vain pelko kuolee; Barry Long
Kirjoittanut Anutuija joskus vuosi sitten.