Kirjoittaja Chevy » 31 Elo 2014, 06:45
Helteiden näännyttämänä ja sateiden huuhtomana lankesin taas perin "maalliseen" kirjallisuuteen.
Tartuin Donna Leonin jännärisarjaan, josta en ole tykännyt koskaan riittävästi sitä suuremmin lukeakseni.
Enkä tykännyt nytkään. Toki kirjallinen esitys on mukavaa, henkilöiden kuvailu kiinnostavaa ilmeitä myöten ja paikkojen, tapojen ja rekvisiitan esittely hyvin onnistunutta. Kuitenkin erityisesti tällaisessa maailman vaiheessa koin vastenmieliseksi kirjat, joissa kuvastuu ympäröivän yhteiskunnan mädännäisyys; lahjottavuus, kieroilu, vallan, rahan ja suhteiden kautta pelaaminen yms. Koska tekijä on asunut vuosia Italiassa, arvelen, että hän tietää, mistä kirjoittaa. En ole koskaan kyseisessä maassa käynyt, enkä edes harkinnut sinne matkustamista. Mikäli olosuhteet todella ovat sitä, mitä fiktiivisissä tarinoissa kuvaillaan, en ihmettele, että valtion tilanne on se mikä on. Puistattaa - varsinkin kun eräässä sarjan osassa oli aiheena myös jätteiden kuljetus toisiin tai kolmansiin maihin ja dumppaus minne vain, missä silmä välttää. Kaikkea hyvää sinne! Kaikkea hyvää kaikelle ja kaikille!
Huomasin, että Areenan kautta voi katsella samaa sarjaa telkkariversiona. En hirveästi tykännyt siitäkään, mutta sen sijaan viehätyin teemasävelmään: Shostakovitsin valssi no 2. Säveltäjä ja hänen tuotantonsa ovat olleet tähän asti minulle jokseenkin vieraita, mutta oli mukavaa kokea, miten vanha kunnon valssimusiikki piristää mieltä.
"Coyote was there, but Coyote was asleep.
That Coyote was asleep
and that Coyote was dreaming.
When that Coyote dreams,
anything can happen.
I can tell you that. "