Sama ongelma on täälläkin. Monta samaa ongelmaa...
Liikaa kamaa, liian pieni asunto, tavaroille ei ole paikkoja, en jaksa laittaa niitä, joille olis, paikoilleen... 5- ja 3-vuotiaat lapset ei auta juuri ollenkaan, vanhempi kyllä välillä saa lastenhuoneensiivouspuuskan, mutta pienempi sabotoi sitten sen
minkä ehtii...
Hiukan olen saanut järjestystä aikaiseksi sillä, että olen tehnyt ihan aikataulun, että tuolloin ja tuolloin siivoan tämän ja tämän. Huone ja kaappi kerrallaan, silloin ei tunnu ylivoimaiselta. Ja lista pitää olla, mitä kaikkea pitää tulla tehdyksi ja ratkaistuksi. Olohuonetta on nyt helpottanut paljon, kun saa huonekasveja parvekkeelle, tulee avaruutta heti lisää. Ja onhan se parveke tavallaan yksi huone lisää kesäksi.
Energiatasossa heti kyllä huomaa, vaikka ei olisi siivonnut kuin eteisen, niin siistiin eteiseen on kiva tulla. Mutta sielläkin on liikaa tavaraa, pakko se on karsia kengistä, kun eivät ne vaan mahdu telineeseen, vaikka kuinka yrittää... Nyt on vielä odottamassa laatikoita kirppikselle vientiä, sekin ahdistaa, kun ei voi vielä viedä niitä (joo, on meillä vaatehuone ja kellari, molemmat täynnä...
).
Silloin, kun työkseni siivosin, ei siivous enää kotona maittanut yhtään, ja samaa sanoivat työtoverit, että kämppä on sen näköinen, ettei asujaa ainakaan siivoajaksi tunnista ekana...
Sittemmin olen päässyt siitä yli, mutta käteen jäi kyllä se, että kunnon välineet olla pitää, niillä työ maistuu ihan erilaiselta. Ja musiikkia minäkin käytän apuna paljon. Muutenkin, kun pitää saada jotain fyysistä tehtyä. Ja meditoidessakin joskus.
Nyt, kun teen perusteellisempaa raivausta, olen ajatellut sen niin, että vaikka minulla nyt aikaraja onkin tälle, niin sillä lailla rauhassa teen, etten heitä mitään, mistä en oikeasti ole valmis luopumaan, menemään. Vaatteet, joita en ollut käyttänyt moneen vuoteen, poistin kaapista, eikä siellä mitenkään liikaa tyhjää edelleenkään ole...
Eli ilman vaatteita en jäänyt ja uusia tulla tupsahti heti tilalle, kun olin ensin raakannut vanhat pois. (Sanottakoon, että olen TODELLA nihkeä ostamaan uusia vaatteita itselleni, on niin monta rahareikää ennen... Enkähän näitäkään uusia varsinaisesti itse ostanut...
)
Kyllä se vaan pitää kai itse kunkin miettiä, mikä se paras keino itselle on. Huomasin, että mulla ei ole moneen vuoteen ollut mitään mielikuvaa siitä, millainen tää asunto olis, jos tää olis sillä lailla viimeisen päälle siisti ja sisustettu. Nyt tänä keväänä olen pikkuhiljaa alkanut saada sellaisiakin, ehkä nekin ovat olleet auttamassa tässä. Muutosta, muutosta jatkuvasti tapahtuu, vähän joka rintamalla...