Heippanen,
mikä on kokemuksenne aarrekartoista?
Kävin kerran vuosia sitten EMDR-hoidossa, ja siinä yhteydessä sivutuotteena piirrettiin myös aarrekartta.
Vein sen sitten kotiin, käärin paperin rullalle ja sulloin vaatekaappiin.
Muutamia vuosia jälkeenpäin löysin sen taas, ja huomasin, että kappas vain, toiveet olivat kaikki toteutuneet.
Sitten tein uuden. Osittain piirtämällä, osittain askartele-leikkaa-liimaa -menetelmän avulla. Molemmista toteutui osa. Tässä yhteydessä huomasin, että siinäkin asiassa pitää olla tarkka sen suhteen, mitä toivoo, ja hyödyntää vetovoiman lakia. Ts on tiedettävä, mitä tahtoo ja osattava ilmaista se mahdollisimman selkeästi.
Samoin on otettava huomioon se, että toisen puolesta ei voi tälläkään tekniikalla toivoa: kenenkään toisen kohtaloon ei voi puuttua. Sellaisesta yrityksestä on useimmiten itselle huonoja seurauksia. Toteutuville asioille on myös annettava aikaa. Paljonko - vaikea sanoa.
Kartanteko: "Perinteisessä" aarrekartassahan useimmiten piirretään tai muulla tavoin kuvataan suurehkolle pahville tai vaikkapa piirustuspaperille tekijän toiveita, näkemyksiä sekä ratkaisutapoja hoidettavana oleville ongelmille. Jos laatija haluaa esim hoikistua, voi leikata lehdestä keveämmän henkilön kuvan ja liimata tälle omasta valokuvastaan naamansa. Tällöin naaman tulee olla iloisella ilmeellä varustettu. Jos haluaa talon, voi piirtää siitä kuvan tai saksia sopivan rakennuksen kiinteistönvälittäjän ilmoituksesta. Kannattaa tosin miettiä "tilauksensa" huolellisesti, sillä jos välittäjä kuvassa myy taloa Ivalosta, ja haluat oman talosi sijaitsevan vaikkapa Orivedellä...hmm...jätä ainakin ilmoituksen osoite pois.
Valitsemalleen pohjalle voi liimailla vaikka kuivattuja kukkia, sopivia kankaanpaloja, nuotteja, mitä nyt katsoo oman toiveittensa siivittämisen kannalta tarpeelliseksi ja olennaiseksi. Kun kartta on valmis, se sijoitetaan kotona paikkaan, jossa sitä voi katsella päivittäin ja tehdä haluamansa tyyppisiä uskonvarmistuksia. Jos asuu paikassa, missä kartta herättäisi kiusallista huomiota esillä ollessaan, sen voi laittaa vaikka vaatekaapin oven sisäpuolelle.
Kartanvalmistusta opetetaan myös erilaisille kursseilla. Kävin lyhyen nettiaarrekarttakurssin, jolla neuvottiin mm.aiheiden asettelua kenttään, sopivia värejä yms.
Tein uuden kartan. Se ei toiminut juuri lainkaan. Oletan, että fiksoiduin liikaa ohjeisiin, ja jätin innovatiiviset ratkaisut toteuttamatta. En myöskään antanut itseni sitoutua riittävästi kartalla väreileviin ratkaisuihin.
Pari vuotta sitten tein "kartan" sanallisesti, eli kirjoitin kuvauksen siitä, mitä odotin tulevaksi. Meni täysin metsään!
Nyt aion laatia jälleen uuden. Näillä värähtelyillä, näillä eväillä ja kokemuksella, mitä ei ollut edellisellä kerralla 3 vuotta sitten. Saas nähdä....
Kertokaapa kokemuksistanne, jos olette karttoja tehneet. Ovatko toiveet toteutuneet ja hoidettavat asiat ratkenneet?