REIKIFOORUMI

Moi kaikille foorumilaisille, minut hyväksyttiin tänään joukkoonne. Olen v. 2000 käynyt reikin peruskurssin mutta reiki on pitkään ollut unohduksissa, kunnes se vähän aikaa sitten eräältä ihan muun alan foorumilta nousi esiin ja muistui mieleeni. Lueskelin täällä rekisteröitymättä ja mitä enemmän luin, sitä enemmän halusin ymmärtää lisää ja muistaa oppimaani. Tuntui sille että teki mieli laittaa kaukoparannuspyyntö ja pyytää voimia raskaaseen elämäntilanteeseen, mutta ennen kuin sain kirjoitusoikeuden, olinkin saanut ihan kummasti lisää voimaa, elämäniloa ja toivoa. Sitä saa mitä tilaa, eikö? Ihmeellinen asia

AnnaH kirjoitti:Tuntui sille että teki mieli laittaa kaukoparannuspyyntö ja pyytää voimia raskaaseen elämäntilanteeseen, mutta ennen kuin sain kirjoitusoikeuden, olinkin saanut ihan kummasti lisää voimaa, elämäniloa ja toivoa. Sitä saa mitä tilaa, eikö? Ihmeellinen asia

Juurikin näin, ihana ja ihmeellinen asia! Tervetuloa foorumille!

toivottaa Ea

Tervetuloa foorumille, AnnaH!

Totta, niin se toimii. Ja tullen mennen energia monasti lähtee liikkeelle vallan kysymättä.
Toivottavasti jatkat edelleen Reikin harjoittamista.

halirutistuksin, Chevy

Tervetuloa!

Kiitos ja kaikille toivotuksista. Vaikeina aikoina henkisen tuen tarve korostuu, edellisen kerran työpaikkakiusaamisen yhteidessä ja nyt eron ja petetyksi tulemisen jälkeen. Tuntuu sille, että tarvitsen kaiken saatavilla olevan avun, ja näiden näkymättömien voimien myötävaikutuksella olen selvinnyt.
Olen kiinnostunut myös eläinten kanssa kommunikoinnista. Minulla on hevonen, joka on minulle rakas ja hyvin tärkeä. Viime kesänä sattui sen kanssa aika mieleenpainuva tapaus: Hevonen oli karsinassaan ja minä seisoin sen karsinan edessä katsellen ajatuksissani myötätuntoisena vastapäisessä karsinassa asuvaa vanhaa, sairasta ponia, jolle oli teurasauto tilattu lähipäiviksi. Ihan yhtäkkiä tuli päähäni mielikuva iloisesta, laukkaavasta hevosesta, tuntui että se tuli jostain pääni ulkopuolelta. Lisäksi päähäni tuli ajatus, suunnilleen "miksi se menee teurastamolle, elämä on ihanaa, miten te ihmiset voitte ottaa elämän pois". Ihan kuin oma hevoseni olisi ymmärtänyt ajatukseni ja ilmoittanut minulle mielipiteensä. Meillä on hyvä sanaton yhteys ja yhteisymmärrys hevoseni kanssa päivittäisistä asioista, mutta tämä "keskustelu" oli varsin mielenpainuva, kun hevosen kanta oli niin selkeä ja minun kannastani poikkeava. Minä kyllä ymmärsin hevosen omistajia, jotka olivat päättäneet että vanhan ja sairaan ponin ei tarvitse enää kärsiä, mutta hevoseni oli eri mieltä.