Olen siis 21-vuotias yksinäinen nainen/tyttö ja asun kahden kissani kanssa. Tutustuin Energiaan jo muutamia vuosia sitten, jolloin siis tuttavani antoivat minulle melkoisen sysäyksen... Jo vuosia olen vaihtelevasti tutustunut tuohon energiaan lähinnä lähestymällä sitä shamanistisin keinoin ja opettelemalla rentoutumaan ja tuntemaan energiakehoni. Tästä olen lähinnä saanut rentoutusta iltaisin itselleni. Millään lailla en ole mistään mitään apua tai kursseja saanut, vaan kaiken olen oppinut vaistojeni varassa. Vasta lähiaikoina olen ymmärtänyt tarvitsevani kenties apua esimerkiksi reikihoitajalta, sillä olen aivan jumissa jostain syystä. Epäilen tämän jumiutumiseni taustalla olevan eräs voimakas kokemukseni, joka on jostain syystä jäänyt alitajuntaani tai jonnekin estämään edistymistäni, kenties vain psyyketasolla, tai sitten oikeasti jollain lailla energiaani vaikuttaneena. Äh, tätä vasta onkin vaikea selittää!
Muutama vuosi sitten siis tapasin kaksi itseoppinutta "shamaania", jotka olivat vuosien ajan tutustuneet tähän energiaan, joka oli minulle aivan uusi juttu. He päättivät huvittaa ja ihmetyttää ihmisiä esimerkiksi liikuttamalla toisia fyysisesti energiakehon kautta. Olimme metsässä ringissä jalat vastakkain, ja nämä tyypit laittoivat jalkapohjamme kuumenemaan jne... Ja sitten minulle tapahtui jotain, joka on ollut sykähdyttävintä koko tähänastisessa elämässäni. En ollut koskaan aikaisemmin tuntenut omaa energiaani edes pienenä kihelmöintinä, mutta silloin sain jonkinlaisen "energiapiikin", joka vei minut joksikin aikaa aivan ekstaasiin. Tunsin oman ja toisten energiat todella vahvasti ja näin ihmisten päiden päällä valkoisia "sumuliekkejä". Koko kroppaani kihelmöi ja pisteli melkein kipuun saakka ja tunsin aivan järisyttävän yhteyden johonkin suurempaan, tuntui kuin olisin yhtäkkiä, pienen hetken ajan tajunnut, kuinka _selkeää_ kaikki oikeasti on. Luulin jopa siirtäväni itseni pari askelta kehostani eteen päin. En oikein koskaan kykene sitä tilaani selittämään kenellekään, mutta se oli unohtumatonta.
Sen tapahtuman jälkeen olen lähes pakkomielteisesti yrittänyt kokea tuon kokemuksen uudestaan, minkä en usko olevan oikein edes tervettä... Tai ainakin alitajunnan voimaan uskovana luulen, että juuri sellainen liiallinen yrittäminen ja liian suuren odottaminen on aiheuttanut jonkinlaisen esteen omalle kehitykselleni. Haluaisin kovasti rauhaa tähän elämääni. Nykyään kykenen muutamassa sekunnissa virittäytymään jonkinlaiseen rauhoittumistilaani, jossa tunnen tämän ihanan energian painon kehollani, mutta haluaisin myös niin kovasti jotain muutakin, en edes tiedä mitä. Monesti näen öisin unia, joissa olen siinä täyden autuuden tilassa. Silloin yritän pysyä unessa mahdollisimman pitkään, enkä haluaisi ollenkaan herätä.
Ajattelin kerätä täältä pikku hiljaa muiden kokemuksia ja ajatuksia, jotka auttaisivat itseänikin oppimaan reikistä enemmän. Suomenkielistä kirjallisuuttakin on vaikea löytää, eikä itselläni ole todellakaan varaa käydä reikikurssia... Toivon olevani tervetullut näin täytenä untuvikkonakin, ja ehkä joskus tulevaisuudessa uskallan täältä enemmänkin pyytää apua "ongelmiini"...
-Cres
