Ajattelin tanaan:on ihanaa olla kuin lapsi-eilinen on mennyt,huominen ei ole tullut,ihanaa elaa tata hetkea-siksi lapset ovat niin onnellisia!Tata opettelen-jattamaan menneisyyden sinne missa sen kuuluu olla ja elaa taydesti tata paivaa murehtimatta huomisesta.
Meilla on taalla kova helleaalto,ennatyksia lyodaan rikki-sanoinkin etta meita siunataan tropiikilla mutta missa se meri on?
Luokassa myos yli 30,kukaan ei jaksa soittaa...viela tama kuu loppuun niin hengahdetaan vahan...
Siunausta uudelle foorumille ja kaikille sen lukijoille ja kirjoittajille-kiitos etta saan olla mukana!
Ihanaa,Sibylla,sinäkin olet täällä... 
