Sivu 1/1

Rumi:n runo

ViestiLähetetty: 18 Helmi 2011, 14:36
Kirjoittaja Hanna
Ihmisenä oleminen on vierasmaja
joka aamu tulee uusi vieras.

Ilo, masennus, ilkeys,
äkillinen tietoisuuden hetki, kaikki
tulevat kuin odottamattomat vieraat.

Toivota tervetulleeksi ja viihdytä niiitä kaikkia!
Vaikka ne olisivat murheiden joukkio,
joka raastaa talosi raivokkaasti
tyhjäksi huonekaluista

kohtele silti jokaista vierasta kunnioittavasti.
He voivat olla tyhjentämässä sinua
uutta iloa varten

Synkkä ajatus, häpeä, kauna -
ota ne vastaa nauraen
ja kutsu ne sisään.

Ole kiitollinen kaikista tulijoista
sillä niistä jokainen on lähetetty
oppaaksi tuonpuoleisesta.


>>33>>

Re: Rumin runo

ViestiLähetetty: 18 Helmi 2011, 16:00
Kirjoittaja mölli
Minusta tuo on kuitenkin hieno runo, vaikka nimi kertoisi muuta.

Kiitos siitä. :D

Re: Rumin runo

ViestiLähetetty: 18 Helmi 2011, 17:57
Kirjoittaja Hanna

Re: Rumi:n runo

ViestiLähetetty: 19 Helmi 2011, 09:36
Kirjoittaja Chevy
Kiitos, Hanna!

Olipa upea juttu - ja miten ajankohtainen jälleen.
hu<g

Re: Rumin runo

ViestiLähetetty: 19 Helmi 2011, 13:24
Kirjoittaja mölli


Heh kiitos vinkistä, en ollut ennen tutustunutkaan. :D

Re: Rumi:n runo

ViestiLähetetty: 22 Helmi 2011, 14:10
Kirjoittaja Pompula
IHana runo >33>>
Kiitos !

Ja Mölli, en ollut minäkään :D näin sitä oppii. Kiitos siitäkin ! big>3luv

Re: Rumi:n runo

ViestiLähetetty: 18 Maalis 2011, 09:56
Kirjoittaja Hanna
Keho sellaisenaan on suojakuori, jonka tarkoitus on suojella
ja osittain paljastaa sisälläsi loistavaa valoa.

-Rumi-


>>33>>

Re: Rumi:n runo

ViestiLähetetty: 19 Maalis 2011, 16:21
Kirjoittaja mölli
Lyhyt ja ytimekäs. Kuitenkin hieno.

:D

Re: Rumi:n runo

ViestiLähetetty: 23 Syys 2011, 21:12
Kirjoittaja Emotar
Hieno runo.

Onko Rumia suomennettu? Asuin joskus kauan sitten suuressa kaupungissa kaukana täältä ja ajoittain kävin ylikierroksilla ja olin ärsyyntytnyt ihmispaljouden keskellä, sitten löysin Rumin runon, se oli painettu erääseen lehtiseen jonka sain kadulta. En enää muista miten se runo meni mutta ydinajatus oli tuntea ja kuulla kaupungin ja liikenteen elämä, sen energia ja olla osa sitä, se teki minut iloisemmaksi ja pitkään tuo pieni runonen kulki mukanani. Olin aivan ällistynyt kun sain tietää että Rumi runoili 1200-luvun Afganistanissa...ja niin ajankohtainen minulle.

Voisin mielelläni lukea Rumia nyt kun palautit Hanna hänet mieleeni. Kiitos big>3luv