Sivu 7/7

Re: Pysähtyneen puutarha

ViestiLähetetty: 23 Elo 2011, 10:10
Kirjoittaja Masahiro
tämä sadonkorjuun aika on
luonnon suurta kulutusjuhlaa
mutta vain ihmisen mielestä

luonto ei kuluta eikä juhli
se on tarkoituksenmukainen
se on sen luonto

Re: Pysähtyneen puutarha

ViestiLähetetty: 23 Elo 2011, 10:16
Kirjoittaja Masahiro
vahvat värit ja tuoksut täyttävät puutarhan
nuoruuden pehmeys ja suloisuus katoaa hiljalleen
niin kuin ihmisestäkin
kovat jäävät
ne ovat puita pensaita
ikivihreitä talventörröttäjiä
äijiä ja ämmiä sarallaan

maa kätkee salaisuuksia

lisääntymisen aika
loputtomien päivien aika
kauneuden ja ihastuttavuuden aika
oli ja meni

yö alkaa
talvi saapuu
unet vievät taas kevääseen

Re: Pysähtyneen puutarha

ViestiLähetetty: 23 Elo 2011, 10:24
Kirjoittaja Masahiro
mitä sen väliä
vaikka varis istuisi
korkeimman koivun latvaan
ja raakkuisi sieltä
omistavansa puutarhani

puutarhaa ei voi hallita
siinä sen idea on
opettaa se ihmiselle
vaikka kuinka paljon tietäisi
vaikka kuinka paljon raataisi
sitä ei voi hallita
mutta kauneutta
onnistumisen iloa
voi silti kokea
ja - ehkä- vain rakkaudella

pienet ja suurimmatkin
puutarhat katoavat joskus
unohduksiin

en voi olla enää pysähtyneenä
jatkan matkaani

etsin uuden puutarhan
jossa opin rakastamaan
variksen laulua

Re: Pysähtyneen puutarha

ViestiLähetetty: 03 Syys 2011, 02:58
Kirjoittaja Masahiro
vehreys katoaa
linnut katoavat
keltaisia sävyjä

olen savisella pellolla
ei tämä ole puutarha
onko sellaista olemassakaan

ihminen päivisin hyräilee
öisin alkukantaiset eläimet
karjuvat ja kiljuvat

teen pitkää päivää
huomaan
etten enää aina muista

pientä rakasta lastani