Sivu 4/5

Re: Luonnon Inhimillisen Henkisyyden temppelissä

ViestiLähetetty: 13 Touko 2012, 01:14
Kirjoittaja Masahiro
vanhat metsän puut kuiskivat
kuuntelen sanomaa

siinä on aina se sama
viesti

on näkijöitä
on kokijoita

mutta mestareita ei ole
siellä missä puut kuiskivat

Re: Luonnon Inhimillisen Henkisyyden temppelissä

ViestiLähetetty: 13 Touko 2012, 13:56
Kirjoittaja Masahiro
luonto näyttää lämpimän äidillisen puolensa
olen kalastaja marjastaja sienestäjä
luonnon helmassa mietiskelijä
olen osa luontoa
osani on palata luontoon
osa minusta
minun ruumiini
sielustani en tiedä sanoa
onko minulla edes sellaista
ei sillä ole merkitystä minulle
tapahtuu mitä tapahtuu
kunhan vain elää luonnollisen elämän
ja kokee luonnollisen kuoleman
sulassa sovussa luonnon kanssa

Re: Luonnon Inhimillisen Henkisyyden temppelissä

ViestiLähetetty: 21 Touko 2012, 00:05
Kirjoittaja Masahiro
varovaisuutta
harkitsevaisuutta
viisautta

niitä pitää olla

luonnossa kulkiessa
luonnossa eläessä

vahva panssari
on hyvä olla olemassa
tuntemattomia petoja vastaan

avoin mieli
löytää hyvyyttä
kauneutta
ihmeitä
tutustuessaan
hiljaisuudessa ja rauhassa
luonnon rajattomaan runsauteen

Re: Luonnon Inhimillisen Henkisyyden temppelissä

ViestiLähetetty: 24 Touko 2012, 09:21
Kirjoittaja Masahiro
kesä
aurinko on taas voimissaan
lähden hiljentymään luonnon keskelle
temppeleistä kauneimpaan ja aidoimpaan
siellä ei tunneta syntiä pahuutta
syyllisyyttä tuomioita

ei ole huolta huomisesta

mikä on menneisyyden merkitys
uusi elämä kasvaa sen ravitsemana

ei ole mitään tavoiteltavaa
on vain elinvoimaa
on vain elämää

Re: Luonnon Inhimillisen Henkisyyden temppelissä

ViestiLähetetty: 01 Kesä 2012, 13:00
Kirjoittaja Masahiro
yksinäinen
ja heikko
minä

painuu suolle

vaeltamaan
päiväkausiksi

auringon paahteessa
paarmat
syövät
minua
öisin hyttyset
juovat vertani

rahkasammal
turve
muta
keinuva liike
suopursun vahva tuoksu

en näe enää mitään
kun on viimeinen päivä
silmäni ovat muurautuneet umpeen

viimeinen päivä on kirkkaimmillaan
aurinko on korkeimmillaan

kohtaan kelon
ja tunnen nousevani ilmaan korkealle
ja lopulta keloa vasten
käteni levitettyinä sen oksille
jalkani naulittuina sen runkoon

näen suurimman kirkkauden mitä on
eikä sitä voi silmillään nähdä

olen autuas
olen painoton
sulaudun luontoon
maailmankaikkeuteen

Re: Luonnon Inhimillisen Henkisyyden temppelissä

ViestiLähetetty: 01 Kesä 2012, 13:07
Kirjoittaja Masahiro
voimaa
rohkeutta
itseluottamusta
hyvä tarkoitus
puhdas pesä
turvallinen tulevaisuus
omalle poikueelle
omalle lajille
luomakunnalle
luonnolle

pientä mutta luonnollista elämää

ihmiselle on annettu järki
niinköhän
ihminen on käsitteistänyt järjen
äänen joka on hiljaisuus
jonka rikkomisessa ei ole järkeä

rauha harmonia tasapaino vallitkoon
lyhyessä ihmiselämässä

Re: Luonnon Inhimillisen Henkisyyden temppelissä

ViestiLähetetty: 01 Kesä 2012, 13:14
Kirjoittaja Masahiro
auringonpaiste hyväilee ihoa
sade antaa hierontaa
tuuli suutelee

luonto
kaunista
niin kaunista
symmetriaa
epäsymmetriaa
kauniisti yhdessä

saavun kotiin
menen tulppaaneiden luokse
olen löytänyt vahvan kestävän pysyvän
rakkauden
puunlatvojen
oksien
pensaiden
varpujen
sammalen
karikkeen
maaperän
kallion
alta
maan ydintä syvemmältä

se löytyi kaikkien muiden tunteiden alta
olen punninnut sen järjellä
eikä se painanut mitään
siksi olen kantanut sen kotiin
pesään
se on hyvää rakkautta
sitä oikeaa
pienestä siemenestä suureksi kasvanutta

Re: Luonnon Inhimillisen Henkisyyden temppelissä

ViestiLähetetty: 11 Kesä 2012, 10:12
Kirjoittaja Masahiro
luonnon tasapaino
nyt ja tässä
mielen tasapaino
taivas on kirkas
kumpupilviä harvakseltaan

luonto on välimuotoja
kehittymässä kohti
jotain uutta

mieli kehittyy
kun tiedostaa
sen vajavaisuuden

kasvaa ja kehittyy
luonnon mukana
luonnon helmassa

Re: Luonnon Inhimillisen Henkisyyden temppelissä

ViestiLähetetty: 12 Kesä 2012, 23:08
Kirjoittaja Masahiro
luonto
sinä olet suuri rakkauteni kohde
minä olen osa sinua
sinun mahtavaa elämän virtaasi
minussa on jotain säilymisen arvoista
jotain jo elämän synnyn ajoilta
pitkän historiasi varrelta
hyviä geenejä
jotain säilymisen arvoista
vaikka olenkin kokonaisuutena pelkkä hylkiö
sinun armottoman hyvien eliöittesi rinnalla
silti minussa on jotain hyvää informaatiota
minä kannan sitä

metsänneitokin on jo kadonnut ikuisuuteen
palanut lapsuuden satukirjojen röykkiössä
palanut aikuisen tietoisuuden tulessa

makaamme auringossa
minä
ja rouva 0,7
se on suhdeluku
se on luonnonvalintaa
se on hekuman sytyttävä
kapea uuma

lapsilukuni on täynnä
vai onko sittenkään

luonto
sinä olet herättänyt minut taas henkiin
elämään ja kokemaan kaikkea
lapsen uteliaisuudella
aikuisen voimalla
vanhuksen viisaudella

Re: Luonnon Inhimillisen Henkisyyden temppelissä

ViestiLähetetty: 12 Kesä 2012, 23:21
Kirjoittaja Masahiro
Epilogi:

minä olen herännyt
jostain unesta
jolla oli joskus
tarkoituksensa

siinä ruma oli kaunista
ja siinä kaunis oli rumaa

siinä musta oli valkoista
ja valkoinen oli mustaa

luonnoton oli luonnollista
ja luonnollinen luonnotonta

mahdoton mahdollista
mahdollinen mahdotonta

se mikä nyt on mahdollista
on se että minä elän
onnellista
elämää
joutumatta raadelluksi
pilkatuksi arvostelluksi
syyllistetyksi
ja nautin luonnosta
luonnonlakeineen
rakkaudella