REIKIFOORUMI

Olen pohtinut negatiivisuutta ja toisten ihmisten negatiivista vaikutusta elämäämme. Voiko toisen ihmisen negatiivisuus aiheuttaa vahinkoa. Vastaus taitaa olla kyllä ja ei Jos itse on tasapainoisessa, terveessä tilassa, negatiivisuus kilpistyy pois ja palaa lähettäjälleen. Heikkona hetkenä negat. voi päästä läpi.

Vielä hurjempi ajatus negatiivisista ajatuksista on se, että voimme myös itse aiheuttaa itsellemme samanlaista vahinkoa kuin joku ulkopuolinen. Eli jos ajatuksemme itsestämme ja elämästämme ovat oikein kielteisiä, tunkevat nämä energiat auraamme ja vaikeuttavat elämäämme. Ja teemme sen aivan itse!!!!

Kuinka ollakaan, kun nämä asiat pyörivät mielessä, otti Masterini aiheen puheeksi viikottaisessa tapaamisessa. Hän oli ollut jollain kurssilla ja siellä vetäjä oli opettanut, että neutraalius on hyvä asia. Eli jos on ihminen, joka ajattelee sinusta pahaa. (tälläiset asiat aistii aika helposti) on parempi suhtautua häneen neutraalisti, ikään kuin ohittaa tämä henkilö ajatuksissaan kokonaan. Aiemmin ajattelimme, että lähetämme tälläiselle henkilölle positiivisia ajtuksia, Valoa yms. ja se on hyvä juttu. Mutta kurssin vetäjän mielestä silloin avaa väylän "kiusaajan" energialle ja tämän on entistä helpompi lähettää omaa negatiivista energiaansa takaisin. Eli jos ympäristössä on ikävä ihminen, pitää tavallaan sulkea hänet pois omasta maailmastaan.

Oikeastaan olen tehnyt näin aivan intuitiivisesti. Joskus ei voi välttää kohtaamista ikävän ihmisen kanssa. Silloin en katso häntä suoraan enkä oikeastaan kuuntele mitä hän sanoo. Menen tilanteen yli jotenkin puolivaloilla, mumisen jotain kohteliasta. Eli en päästä häntä lähelle ollenkaan.

Onko ajatuksia/kokemuksia asiasta?

Käyttäydy sillä tavoin kuka oikeasti olet, vaikka se katkaisisi suhteen.

Pyrin nykyään käsittelemään hankalia ihmisiä vähän kuin meditaatioita häiritseviä mielikuvia tai ääniä: totean asian, ahaa, tuossa se on, ja sitten annan sen mennä. Eli pyrin välttämään sitä, että ajatus takertuisi näihin henkilöihin kuten ei häiriöihin muutenkaan.
Ainahan se ei onnistu ihan noin, mutta ilokseni voin todeta, että askerreltuani vuosia sekä reikin että Esko Jalkas-tekniikoiden kanssa selviydyn usein asioista juuri ns. olemalla se joka olen, ts. olemalla ottamatta murhetta jostain toisten negatiivisuudesta. Tietysti on tapauksia, joissa ei voi välttää kohtaamista, vaan joutuu kohteliaasti nyökyttelemään ja sanomaan sopivasti väliin aijaaha - mutta sehän toimii taas, kun ei päästä sitä tarttumaan nahkaansa eikä provosoidu. Tarvittaessa vanha kunnon suojautuminenkin on avuksi: valotyöläisinähän vedämme puoleemme pimeyttä.

On totta, että voimme aiheuttaa sekä itsellemme että toisille haittaa jäämällä tuleen makaamaan, kauhistelemalla jotain uutisista lukemaamme tai puhumalla suureen ääneen erilaisista kokemistamme tai kuvittelemistamme ikävistä asioista. Eräs keino keskeyttää tunteenomainen mielen mylläys on pyytää: "pyydän, että mieleni siirtyy heti älytasolle". Tämä vähentää tunnepohjaisia turbulensseja ja "punaisen näkemistä".

Pyrkimys aktiivisti vaikuttaa toisiin saattaa hankaloittaa tilannetta. En tiedä, kutsuisinko sitä väylän avaamiseksi vai miksi. Sain kerran eräältä energiahoitajalta vinkin viskata kriittisellä hetkellä vaaleanpunaista valoa vastapuolen jalkoihin. Tämä siksi, että valkoinen valo voi olla liian kirkasta, vaaleanpunainen taas rakkaudellista; ja jalkoihin valoa siksi, että yleensä mielen kuohuessa päässä on liikaa energiaa ja jaloissa liian vähän. Asian korjaaminen tällä tavoin voi olla tilanteelle avuksi.

Negatiiviset ajatuksethan johtuvat usein pelosta, epävarmuudesta tai entisten elämien kauhuista ja saattavat käsittelemättöminä johtaa haitallisiin seuraamuksiin. Ehkä meidän on ajoittain tarpeetonta olettaa, että ongelmien aiheuttajana on joku toinen: me teemme sen usein ihan itse! Jos ajattelemme itsestämme kielteisesti, ne asiat juurtuvat alitajuntaamme, jolla ei ole huumorintajua. Niinpä ei kannata ratkaista eri tilanteita vähättelemällä itseään tyhmäksi tms, sillä tarpeeksi toisteltu ajatus ennen pitkään toteutuu.

Tainamaarit aikoinaan totesi eräällä kurssillamme vuosia sitten: ajatuksen voima on suuri, ja ajatuksiaan pitää tarkkailla.
Mielen kurinalaisuus on olennaista ja aina sitä tärkeämpää, mitä pitemmälle on Polullaan kulkenut.

Kurinalaisuuteen kuuluu juuri erottelukyky: mitä todella tapahtui, onko se yleensäkään totta vai kuviteltua, onko siitä pakko puhua, ja jos on, niin missä mittakaavassa ja kenelle?
Valehteleminen, liioittelu tai kerskailu on haitallista henkiselle kehitykselle. Kun ei absoluuttista totuutta ole, on paljon tilanteita, joissa kohtelias havainnointi ja korkeintaan ns. katseella seuraaminen riittää. Erilaisissa epävarmuuden tiloissa on tärkeää olla provosoitumatta tai olla provosoimatta toisiakaan. Ihminen helposti kuulee, mitä haluaa kuulla ja näkee, mitä kuvittelee näkevänsä, ja näiden havaintojen tulkinta voikin sitten johtaa johonkin aivan muuhun, mitä todella oli meneillään.
Niinpä voi myös miettiä, missä määrin ja milloin on tarpeellista seurata erilaisten tiedotusvälineitten antia.

Kiitos mielipiteistä <3

Ihmissuhteet, niitten katkaisu ja "pakolliset kuviot" niitten suhteen. Minulle on luonnollista, että kun ihmiset muuttuvat, kasvavat tai sitten jököttävät ikuisina teinä yms., ihmissuhteet myös muuttuvat elämän aikana. Tulee uusia ihmisiä, suhteet väljähtyy toisiin jne. Vanhemmalla sukupolvella on tässä asiassa paljon rankempaa, koska ennen muinoin sukulaisuus on ollut varma elinikäinen ihmissuhde, samoin avioliitto on viety sisulla loppuun asti.

Eräs asia muitten joukossa, koka minua facebookissa arveluttaa, on ihmisten löytyminen sieltä. Eli joku vuosikymmenten takaa löytää sinut facebookin kautta. Kuulen näitä juttuja esim. töissä. jonkun mielestä se on tosi hieno juttu, minusta vaan ei ole. Yritin lämmitellä uudelleen ystävyyttä lukioaikaisen ystävän kanssa. Tosi teennäistä, ei meillä ollut juuri mitään yhteistä enää. Miten voi elää täysillä nykyhetkeä, jos yrittää palata entiseen? Näin minä sen koen.

Ajatuksiaan saa todella tarkkailla, samoin rajoittaa tietomäärrä, jonka saa tiedotusvälineistä. Koska edelleen huono uutinen julkaisemisen arvoinen. Tai ehkä se myy paremmin. Töissä näen iltapäivälehtien lööppejä. Arkipäivinä lööpeissä huutavat huonot uutiset, viikonloppuna ja juhlapyhinä kevennetään paremmilla uutisilla. Ja laitetaan hehkeä naisihminen etusivulle

hmmm mielenkiintoinen aihe, nyt vain miten saisi tasta koostettua 'selkean' vastauksen tai kommentin, miten itse naen asian tana paivana.

Minulle ihminen on yksi parhaista negatiivisen energian tuottajista:). Negatiivinen energia on kuin viirus, mika leviaa muihin. Kyse, on vain siita, miten vahva sydan meilla on, miten pystymme suojautumaan negatiiviselta energialta tai otammeko sen vastaan....

Me olemme lianneet sydantamme jo vuosikaudet ja paljon pidempaankin ja siksi emme myoskaan pysty enaa hanskaamaan 'negatiivisia ihmisia niin hyvin' vaan reagoimme heihin emotionaalisesti (viha, suru jne..) Tama johtuu kuitenkin siita, etta oma sydamemme ei ole puhdas, emmeka tieda miten putsata sita:) Negatiivinen energia, jota tuotamme (oma viha jne) tai otamme vastaan muilta ei ole hyvaksi, silla sehan viime kadessa tekee meidat vain surulliseksi, rauhottomaksi ja kipeaksi.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etta meidan pitaisi juosta sita karkuun. Negatiivisella energialla on meille tarkea spirituaalinen opetus tassa maailmassa....meidan pitaa oppia ymmartamaan, mika suojelee meita talta energialta ja miten pystymme jopa poistamaan sita itsestamme. Se tapahtuu puhtaasti sydamen avaamisella ja puhdistamisella silla silloin annamme maailman kaikkeuden rakkauden virrata lavitsemme....vahan niinkuin tekisitte reikihoitoa koko ajan...

Jos kuitenkin tapaamme negatiivisia ihmisia ja huomaamme, etta emme pysty hanskaamaan tilannetta (silla oma sydamemme ei ole tarpeeksi vahva) siina tapauksessa on ehka hyva kavella pois tilanteesta, jotta emme vain loukkaannu, ja paasta lisaa negatiivista energiaa sisaamme.

Olemme kaikki taalla oppimassa...miksi sitten esim. joku vanha luokkarikaveri ei tunnu enaa samalta, kun esim 20-30 vuotta sitten. Itse olen analysoinnut, etta olemme spirituaalisti liikahtaneet eri tasoilla....20-30 vuotta on viennyt meita spirituaalisesti eri tasoille ja siten yhteiset jutunaiheet ovat vahentyneet...siksi myos on vaikea loytaa yhteisia juttuja enaa....Naemme maailman erilaisena:)) Tassa ei ole mitaan pahaa sinaansa, silla meita ei ole tarkoitettukaan, etta olisimme ikuisesti yhdessa, vaan meidan yhteys pitaisi olla ainoastaan ylospain, jotta spirituaalinen kehitys tapahtuisi.....meidan ystavat, perhe jne...auttavat meita sita tekemaaan joka paiva, jos vain ymmarramme asian oikein:))

Tassa hieman omia mietelmia:)....

Negatiivisista tunteista ei pääse eroon koska
sellaisia ei olekaan. On vain luonnollisia, terveitä
tunteita, joita olemme väkisin vääntäneet ulos niiden
omista muoteistaan.

Niin mutta...
me reagoimme erilaisiin tunteisiin eri tavoin. Jotkut tunteet tuottavat hyvää mieltä, niin hyvää että naapurikin näkee sen jo naamasta ja jotkut tunteet taas saavat aikaan rajujakin purkauksia. Minun mielestäni se, että kehitämme itseämme reagoimaan rakentavasti ja rakastavasti on toivottavaa ja kuuluu nyky-yhteiskuntaan. Ihmisenä kasvamiseen se kuuluu ilman muuta.
Vai onko tässä Jaredin kommentissa jotain hyvin perinteistä mies- naisnäkökulmaa. Miehethän on välillä sitä mieltä, että miten naiset aina jaksaa jauhaa tunteista.

Hyvällä mielellä Maikku

Et voi kieltää omaa luontoasi ja olla onnellinen.

hmmm..

"Negatiivisia tunteita ei olekaan"....luulen, etta tassa 'puhutaan' kasitteista eri 'olotiloille'....juu, olen samaa mielta, etta meidan pohjimmainen tila on iloinen ja rauhallinen jne..., mutta negatiivisiksi tunteiksi kutsutaan vihaa, surua jne...tama on lika jota paastamme sisaan, olemme paastaneet sisaamme vuosikausia (jopa pidempaan kuin vain taman yhden elaman:))....Olemme lianneet eri osan sydanmmestamme (tod. trauman kautta) ja siksi joku ihminen voi nauraa tai olla tyyni jollekin asialle ja toinen taas raivostuu kauttaaltaan samasta asiasta:))

Joka paivanen elama kertoo meille, minka osa-alueen olemme lianneet (tapaamme ihmisia - jostakin asiasta suutumme.....kasittelemme asioita - jostakin asiasta meilla menee hermo jne...)...jos naissa tilanteissa ymmarramme, etta ongelmahan on meissa itsessamme, meilla on suuri mahdollisuus lahtea korjaamaa tilannetta ja omaa olotilaamme....

Et ole rikki.