REIKIFOORUMI

Vanhalla foorumilla tästä keskusteltiin myös.
Mietin sitä että mistä tiedän että olen käsitellyt ne tietyt asiat ja antanut anteeksi?
Jotkut asiat menneisyydestä nousevat joskus vielä mieleen ja tuntuvat pahalta.Ne on monesti semmoisia asioita, että niitä ei ole voinu käsitellä sen toisen osapuolen kanssa.
Kova halu on kuitenkin jättää asiat taakseen ja antaa anteeksi.Kuinka ne käsitellä itsensä kanssa loppuunkäsitellyiksi?
Olen kyllä jo eteenpäin päässyt, en muista niitä usein enää.Mutta jokin saattaa muistuttaa ja nostaa pintaan.Olen kirjoittanut päiväkirjaakin, mitä ei kyllä pysty mennä lukemaan, koska silloin muistaa nekin asiat jotka on jo unohtanut.Sisällä olisi vielä asiota ulos tulossa, sanomattomia sanoja.Mutta onko niitä viisasta kirjoittamaan muistiin?Antaa niille elämää.

Ja se itselleen anteeksianto, sekään ei ole niin helppoa.

Arkkienkeli Mikaelin apua olen pyytänyt.Onko muita hyviä tapoja?

Tavallinen keino on vaikkapa kirjoittaa kirje loukkaajalle.
Kirjettä ei koskaan toimiteta ao:lle, vaan se revitään ja poltetaan.
Tai haudataan riekaleet maahan.

Voidaan myös lähettää eri energiamuodoilla kaukohoitoa loukkaustilanteeseen.

Voidaan käyttää enkelineuvotteluja.

Voidaan mennä kirkkoon ja jättää asiaa koskeva esirukouspyyntö niille tarkoitettuun
laatikkoon. Pyynnössä ei tarvitse mainita koko nimiä tai nimiä lainkaan.

Esko Jalkasen Luonnonvoimat-yhdistyksen käsikirjasta IV löytyy hyviä keinoja hoitaa
asioita sekä itsensä että loukkaajan kannalta.

Annastina Vrethammarin ja Joseph Murphyn kirjoissa on vinkkejä, joita voi hyödyntää.

NLP:stakin voi olla apua.

Hypnoosi ja silmänliiketerapia toimivat myös.
Samoin kognitiivisen psykologian terapia.

Kirjallisuudesta löytyy mm lause: Antakaa anteeksi, mutta älkää unohtako. (mm David Ben-Gurion)
Tätä on toisinaan siteerattu raamatunlauseenakin, mutta en tiedä, onko se peräisin Raamatusta.

Anteeksi pyytäminen puhdistaa sydäntä ja vapauttaa positiivista energiaa, vaikka ei vastapuoli
armahtaisikaan.
Asia unohtuu luonnostaan vähitellen, mutta saattaa palautua mieleen joissakin tilanteissa.
Jos asia on armahdettu, sitä tarkastellaan tällöin toisesta näkökulmasta. Vaikkapa ikään
kuin sitä katselisi jostain vähän kauempaa eikä siihen sitoutuisi vahvoja henkilökohtaisia
tunteita. Tavallaan järjen valossa vailla taakkaa. Kuin haalistunutta mustavalkoleffaa
elävän värielokuvan sijasta.

Se, joka ei anna anteeksi toiselle, kantaa jatkuvasti mukanaan tummaa, raskasta tunnetaakkaa.
Ymmärrän, että maailmassa on paljon katastrofaalisia kohtaloita, joiden osapuolet eivät pysty
antamaan anteeksi tekijälle, erilaisia väkivallantekoja yms. Kuitenkin toivon, että näissäkin
tapauksissa loukatulle osapuolelle olisi tärkeää nousta ylös murheestaan ja kulkea eteenpäin
elämässään. Jos jää tuleen makaamaan, ei koe enää elävänsä. Tukkeutuneet energiat ja
jähmeä voimattomuus ovat tyypillisiä seurauksia sille, että jää kiinni johonkin vanhaan asiaan.
Tuloksena tästä on pahimmassa tapauksessa joko henkisiä tai fyysisiä sairauksia, toisinaan
molempia.

Näistä syistä en itse kirjoittaisi asioita pysyvästi muistiin.
Tiedän, että monille on helpotus kirjoittaa niistä päiväkirjaa, erityisesti jos ei ole ketään,
jonka kanssa voisi asioista puhua.
Kuitenkin kirjoitettu ja säilytetty sana jää tavallaan elämään omaa elämäänsä.
Se on aina painavampi kuin puhuttu asia.
Ellei kirjoittaja itse hävitä koskaan päiväkirjaansa, sen löytää joku hänen kuoltuaan.
Tällöin sillä saattaa olla yllättäviä seurauksia jäljellejääneiden kesken.

Kohdatkoon ikiaikainen Rakkaus ja Ehtymätön Armo meitä kaikkia.

Kiitos Chevy vinkeistä .Täytyypä etsiä noita kirjoja.
Ja tosiaan se mietityttikin, että kirjoittaisin asiat ylös.Jäisikö silloin asia liiaksi elämään.
Mutta jos tosiaan tuhoaisin sen kirjoitetun sitten kirjoittamisen jälkeen.
En halua raahata mukanani menneisyyden painolastina mitään negatiivisiä muistoja.

Hienosti ajateltu, Arwen.


Tässä vielä kerran kirjojen tiedot:

Annastina Vrethammar: Ajattele elämäsi hyväksi.

Joseph Murphy: Alitajuntasi voima.

Esko Jalkanen: Uusi ajatus löytyy luonnosta. IV. Kuntouttajan käsikirja ja hakemistot.

Hienoja ajatuksia taalla!Tahan anteeksiantoonhan tormaamme koko elamamme ajan...myoskin itseamme kohtaan!

Näin on, Sibylla.
Ellei pysty antamaan anteeksi itselleen, on toisen armahtaminen varsin vaikeaa....

Heips, tätä aihetta olen ajatellut ja tehnyt paljon. Olen antanut anteeksi ihmsille, jotka ovat loukanneet minua.

Asiat jotka kuormittavat elämääni nyt on hyvin henk.koht, toivomuksia jotka eivät ole toteutuneet ja en tiedä tulevatko toteutumaankaan.. ja tosiaan pullahtavat pintaan eri asioiden vuoksi.

Eli annanko anteeksi omille odotuksilleni vai mitä? Olen jumissa nyt näiden asioiden kanssa.

Kiitos vinkeistä millä mennä eteenpäin

Ninneli

ps.tiedän, että elämä kantaa kuitenkin loppujen lopuksi mutta kun näitä kys.asioita ei voi vain sivuttaa, koskee elämääni erittäin paljon. Ja estävät kasvuani (tulivat rytinällä häiritsemään elämääni, varsinkin kun eivät toteutuneet, vielä )

Kiitos vinkeistä millä saa menneisyyden asiat loppunkäsiteltyä
Minulla myös kipeitä asioita takanani joita joskus mielessä pyörittelen.Kävin tosin vastikään tapaamassa henkilöä joka liittyi asiaan ja jonka luulin valehdelleen.mutta totesin ettei hän valehdellut kun katsoin suoraan silmiini kun kertoi.
Toivon että pääsen irti tästä asiasta ja voisin olla oma itseni ilman häpeää ja pelkoa siitä että vielä ihmiset muistavat ja puhuvat tapahtumasta.Taidanpa kirjoittaa vielä kirjeen ja toivon että auttaa.

KKK

Chevyltä tulikin jo kaikki tarpeellinen.

Tässä vielä PARANTAVAT ENKELIT kortti opastaa ANTEEKSIANTAMINEN

Päästä irti vihasta ja katkeruudesta,anna itsesi parantua.Sinun ei tarvitse unohtaa tapahtunutta, vaan antaa anteeksi vastapuolelle - silloin voit vapautua ja olla rauhassa.

Sinua kehoitetaan päästämään irti vihasta ja ärtymyksestä.Enkelit ymmärtävät että sinulla saattaa olla täysin oikeutettu syy olla vihainen,kuitenkin he pyytävät että katsot asioita laajemmasta näkökulmasta ja huomaat kuinka paljon vihaisena olo sinua rokottaa.

Anteeksiantaminen ei tarkoita "Se mitä teit minulle on ihan ok" vaan pokemminkin "En halua enää kantaa tekosi aiheuttamaa kipua mukanani."Kun emme anna anteeksi ja kannamme tämän kaiken sydämissämme,me kiusaamme vain itseämme.Enkelisi auttavat sinua päästämään irti vanhoista kaunoista ja anteeksiantamattomuudesta,jos vain pyydät sitä heiltä.

Niin, anteeksiantaminenhan ei tarkoita sitä, että hyväksyisi loukkaavat teot vaan sitä, ettei enää halua olla niiden energioissa. Haluaa päästä asioista ja elämässä eteenpäin, ilman, että ensimmäinen asia, jonka itsestään kertoo, on se loukkaava juttu. Ei enää halua olla uhri. Päästää irti uhrin statuksesta.