Saana-reissu tehty. Kaukana on

kyllä täällä Suomessakin saa ajella siirtyäkseen pisteestä A pisteeseen B!
Kilpisjärvellä oloon varasimme kolme päivää, yhtenä päivänä kierrettiin Saana, toisena noustiin huipulle - ja kolmantena sitten jo satoi, joten auton nokka käännettiin etelään ja lähdettiin valumaan Leville päin.
Mutta kaksi aurinkoista vaelluspäivää on jo tosi hyvin. Saanaa kierrettäessä tosin oli tunnin verran räntäsadetta

, mutta tossua (=vaelluskenkää) vaan toisen eteen, saavuttiin autiotuvalle ja ilmakin parani. Ja tällä reissulla en tarvinnut rakkolaastaria ollenkaan, KKK. Kyse varmaan on nimenomaan kengistä. Edellisen reissun mustien varppaitten jälkeen menin heti loman jälkeen ostamaan kunnon kengät, joita olen nyt vuoden käyttänyt eli kunnolla sisään ajetuilla olin liikenteessä
Koin, että Saanasta säteili nimenomaan äitienergiaa. Tai sitten se oli juuri minulle sopivaa energiaa, jonka vaan tulkitsin näin. Voimallinen paikka. Tosi paljon ihmisiä lappaa ylös ja alas huipulta, mutta sinne kiipeäminen on kuitenkin aika vaivaloista, ei tullut turistirysä tunne, vaikka olikin suurin sesonki meneillään.
Sinne halusin ja olen todella tyytyväinen, että siellä kävin

kiivetessäni ajattelin, että vau! Haaveilet ja suunnittelet jotain ja sitten huomaatkin olevasi keskellä unelmaasi. Saana vaan oli niin konkreettinen unelma, että sen huomaa varmasti. Joskus unelmoi epämääräisempiä asioita eikä edes oikein huomaa, kun ne saavuttaa
Ikimuistoinen kokemus
