Oi näitä aikoja

Kirjoita tänne tervehdyksesi Ystäville...

Valvojat: Jan, Hanna, ThirdEye, Jakke77, Aurinko, Maya, Norna

Oi näitä aikoja

ViestiKirjoittaja Minna » 18 Helmi 2011, 18:43

Mua kiinnostaisi tietää miten muut on kokeneet tän alkuvuoden ja ylipäätään mitkä on fiilikset tän vuoden suhteen? Tuntuu että aika monet mun lähipiirissä käy läpi samankaltaisia juttuja niin olisi hauska tietää onko ilmiö laajempikin tai ylipäätään miten muilla valonkantajilla menee. Luopumisia, irtipäästämisiä ja loppuja on ollut runsaasti vuodenvaihteessa, sen jälkeen on herännyt uusia näkemyksiä ja moni tuntuu olevan keskellä suurta sisäistä ja ulkoista muutosta. Viime viikkoina on ollut erityisen paljon liikkeellä yhteensopimattomia aikatauluja, säätämistä asioiden järjestelyssä, ylipäätään paljon käytännön asioihin liittyviä kommervenkkeja ja hankaluuksia. Sitten kaikki järjestyy kuitenkin vaikka välillä tuntuu ettei asiat etene. Jotenkin mulla on sellainen tunne, että pian, ei ihan heti mutta pian aika on hyvinkin otollinen kaikennäköisille uusille hankkeille. Oletteko kiinnittäneet huomiota tiettyihin tapahtumaketjuihin ja tilanteisiin omassa elämässä, missä samat elementit ja seuraukset toistuu kerta toisensa jälkeen vaikka henkilöt ja olosuhteet vaihtuisivat? Tää syyn ja seurauksen kierto tuntuu musta nopeutuneen ja kärjistyneen ja se jatkuu kunnes on itse valmis muuttamaan suhtautumistaan/ toimintatapojaan. (voi luoja mä ainakin toivon että se loppuu siihen! :P )

Tää vuosi tuntuu jotenkin hirmu haastavalta, ikään kuin meitä ajettaisiin kovaa vauhtia perimmäisten kysymysten ja itsemme äärelle, että tämä olisi se viimeinen prässi jonka läpi ahtaudutaan ennen kuin ollaan valmiita humpsahtamaan lempeämpiin ja puhtaampiin energioihin, missä on helpompi luovia kun vanhat uskomukset ja tavat eivät rajoita meitä enää. Tässä välissä tulee tyhjiö, vanhasta irtaudutaan ja ollaan hetki ilman uusia kiintopisteitä, kuin vapaapudotuksessa, mikä aiheuttaa levottomuutta ja tyhjyyden tunnetta jonkin aikaa ja vaara kehittää uusia riippuvuuksia tai palata vanhoihin tapoihin on suuri. Luulen että se menee parhaiten ohi omalla painollaan, reagoimatta tyhjyyteen mitenkään radikaalisti ja kesään mennessä monella meistä on aivan valtavan hauskaa jos vain sallii sen tapahtua.

Vitsit miten valtavasti meitä rakastetaan, tuntuu kuin enkelimaailmassa juhlittaisiin tätä tietä mitä me käydään läpi, ihmislasten rohkeutta, vilpittömyyttä ja kauneutta, mitä on jokaisessa meissä. Enää puuttuu että me itse hoksattaisiin se, löydettäisiin se kauneus omasta sisimmästä. <333

Ihan valtavasti valoa, lämpöä, lempeyttä, harmoniaa, tasapainoa ja rakkautta teille jokaiselle, kiitos jakamisesta ja kiitos kun olette olemassa. >33>>
Mielestä ei pääse ulos mielellään.
Minna
 
Viestit: 246
Liittynyt: 01 Kesä 2010, 17:35

Re: Oi näitä aikoja

ViestiKirjoittaja Mantelinkukka » 18 Helmi 2011, 20:06

>33>>
Kyllä tämä mielenkiintoista ja vastaanottavaista aikaa, niin itsessä kuin luonnon kannalta.
Irtipäästöä "kuluttavasta" parisuhteesta lapsukaisten isästä. Joka tapahtui kyllä jo viime kesänä. Luopuminen on ollut tuskan takana omakotitalosta. Jotenkin juuret olivat niin syvällä menneessä kodissa.
Valon ja seesteisyyden lisääntyminen itsessä. Asiat ovat todella olleet mutkikkaita, vaan luottamus elämään on säilynyt. Olo on ollut rauhallinen, kun olen muistuttanut itseäni elämään tässä hetkessä. No, joka hetki en siinä ole kyllä onnistunut, kun katson taloudellista tilannettani. Vaikka tuolta osin on tilanne ollut hetkittäin pysähdyksissä, niin Enkeli on tullut vahvistamaan minua. Kiitos. >>33>> Loppujen lopuksi huomaa kuitenkin pärjäävänsä pienellä ja ravintoa on riittänyt elintoimintoihin.

Uusiutminen työkuvoissa: Entistä työtä työstänyt pois taka- alalle. Ja palaan kouluttamaani ammattiin. Vanha... entinen työ on ollut fyysistä sekä henkistä kulutusta, joka on vaikuttanut kehon toimintoihin...jossain määrin. Vaikka voimaa on vaan jotenkin kestävyys kropassa huutaa huomiota. Siis jos ei pää ole uskonut, niin keho tulee avuksi sekä Universaali Voima on huomatellut minua ottamaan rauhallisemmin. Kokonaisvaltainen työkuvion vaihdos negatiivisesta positiiviseen luovuuteen.

Ja mitä tuohon luontoon: Taivaan värit ja siellä ilmiöt. Tämmöinen juur' tänä iltana oli silmiin pistävää: vaalean sininen/ turkoosi ilta taivas, jossa oli tumman puhuvia, leveitä raitoja sikinsokin pienellä alueella. Aivan kuin jokin kone olisi ne tehnyt... verrattavissa suihkukoneen jättämään jälkeen taivaalla, mutta huomattavasti lyhyempiä. Reuna oli kuin viivottimella piirretty, joten en voi sanoa, että ne olivat tummia pilviä. Ja kuinka luonto on karaissut meitä pakkasilla ja lumella. Merkitys niilläkin. Sekä luonnon linnut ovat olleet jokseen rauhattomapia... lento on ollut nopeaa pikku linnuilla. Aivan kuin olisivat peloissaan.

Ja jokseen tulee vielä tämmöinen tästä ajasta vahvana kuvana: Valontyöntekijät haketuvat ryhmäksi sekä tietyn luonteiset saapuu luoksemme. Eli onko niin, että vahvat ja kokeneemmat valmistautuu.....tässä hetkessä ryhmäksi?
Vertaan itseeni: Kun on saapunut vahva energia ja sen sen vahvuus on ollut vakuuttavaa. Ihan en ole osannut ottaa kaikkea heti vastaan tai sen siäistämiseen on mennyt...kauemmin kuin hetki. Sisäistä puhdistautumista, parantamista esim: selkärangan välilevyn puuttumiseen on tullut Universaali parannus tai miksi sitä nyt nimittää. Hieman on pitänyt ottaa aikalisää kaikessa, jota olen kokenut. Esim. tämmöinen on ottanut "lujille", kun...mitenkä tämän nyt sanoisi....sielunkumppanin irtipäästö, joka jäi vaivaamaan mieltä omaan käyttäytymiseeni? Vaan jos kaikki lähtee itsestä ja eheytymisestä, niin olen kuitenkin tyytyväinen, että olen saanut kokea sen ohjaksen ja hoidollisen tapahtumaketjun. Kaikkea ei voi edes kirjoittaa, koska kunnoitus ja luottamus Korkeimpaan voimaan täytyy säilyttää. >>33>>
Mantelinkukka
 
Viestit: 153
Liittynyt: 26 Kesä 2010, 18:14

Re: Oi näitä aikoja

ViestiKirjoittaja mölli » 19 Helmi 2011, 13:48

Ihan kivasti vuosi on alkanut.

Toki pientä säätöä tapahtuu, vaikkapa aikataulujen suhteen, koen sen kuitenkin kehittävän luottamusta.

Siirtymäkausi tai välivaihe johtunee etenkin ihmisten erilaisista kehitysvaiheista. Toiset ovat jo pidemmällä ja toiset vielä täysin vanhassa. Eläimille siirtymävaihe on helpompi ja luonnollisempi samoin kasveilla. :)
Reppuuni rupiseen riimuni jupisen.
Avatar
mölli
 
Viestit: 316
Liittynyt: 05 Kesä 2010, 22:17

Re: Oi näitä aikoja

ViestiKirjoittaja Rose » 22 Helmi 2011, 11:23

Todella voimallista aikaa big>3luv

Omalla kohdalla on neuvottu ottamaan rauhallisemmin, mutta samalla vauhti on kuitenkin melkeinpä päätä huimaavaa! Yhtä äkkiä huomaa, miten asiat ovatkin edenneet aimo harppauksen eteenpäin.

Pysyn paremmin juuri tässä hetkessä. Ja sitten asiat sujuvat, koska energiat ovat justiinsa tässä eivätkä poukkoile menneessä ja tulevassa. Turhan suunnittelun ja asioiden ennakoinnin jätän yhä vähemmälle. Asiat kyllä sujuvat, itse asiassa paljon paremmin, kun en yritä sählätä. On todella jokin paljon omaani isompi viisaus, joka asioita pyörittää big>3luv

Valoa kohti mennään. On mahtavaa elää tätä aikaa >33>> KKK
Kaikki virtaa
Rose
 
Viestit: 547
Liittynyt: 02 Kesä 2010, 10:55
Paikkakunta: Kainuu

Re: Oi näitä aikoja

ViestiKirjoittaja Seppo » 03 Maalis 2011, 18:20

Miten olette kokeneet, onko näin:
Mantelinkukka kirjoitti:Ja jokseen tulee vielä tämmöinen tästä ajasta vahvana kuvana: Valontyöntekijät haketuvat ryhmäksi - - -


Näin koen itse aina oleellisissa prosesseissani, varmaan aina:
Mantelinkukka kirjoitti: - - -Vaan jos kaikki lähtee itsestä ja eheytymisestä, niin olen kuitenkin tyytyväinen, että olen saanut kokea sen ohjaksen ja hoidollisen tapahtumaketjun. Kaikkea ei voi edes kirjoittaa, koska kunnoitus ja luottamus Korkeimpaan voimaan täytyy säilyttää. >>33>>

Tuo on tärkeä huomio ja osoittaa suurta avoimuutta... Sellainen huomio, ettei monelle samoin kokevalle tule mieleenkään ilmaista sitä julkisuuteen...

Sen sijaan ylimieliseltä vaikuttaa kasvien ja eläimien yläpuolelle asettuminen "tietämään" niiden kasvusta... Itse asiassa voi kysyä, eikö olisi paras yrittää arvioida omaa kasvuaan eikä suurten ihmisryhmien kasvua, Valotyöntekijöitäkin jo yksistään on niin monenlaisia? Ihmisillä on niin monia Polkuja... Keskellä oleellista prosessia saattaa olla hyvin haastavaa jo oman kasvun vauhdin ja lopputuloksen arvaaminen, vaikka olisi henkisesti pitkällä... Vai miten ajattelette?
Seppo
 
Viestit: 75
Liittynyt: 23 Heinä 2010, 13:14
Paikkakunta: Salo

Re: Oi näitä aikoja

ViestiKirjoittaja Mantelinkukka » 05 Maalis 2011, 12:39

big>3luv
Mantelinkukka
 
Viestit: 153
Liittynyt: 26 Kesä 2010, 18:14

Re: Oi näitä aikoja

ViestiKirjoittaja ikisielu » 11 Maalis 2011, 10:55

Hei vaan kaikki, itselläni on ollut näissä henkisissä asioissa hiukan tasanne vaihe, eli opiskelin uuden ammatin ja täs on nyt mennyt kolme vuotta, kun oon keskittynyt lähinnä muihin asioihin henkisyyden ollessa kuitenkin mukana kaikenaikaa. :roll:
Nyt minulla heräsi tarve jatkaa enempi tutkimuksia ja ehkä siirtyä seuraavalle tasolle...Etsin jotain tietämättä mitä...jotain mikä kohottaisi energiaani ja mistä oppisin taas jotain.....uusi ammattini ei pitkään kanna sellaisenaan, ollen fyysisesti niin raskasta...mielessäni välkkyy kuva omasta talosta ja aittarakennuskesta , missä hoitaisin ihmisiä...jospa se vielä toteutuu.
Tuntuu tosiaan yhtäaikaa todella haasteelliselta ja innostavalta tämä vuosi ja aika menee entistä nopeammin.
Kanssa luomista opettelen ja runsautta opettelen pyytämään ja uskomaan ,että ansaitsen..
Kehossani, mielessäni ja sielussani tapahtuu kaiken aikaa valtavia muutoksia...terveelliset elämäntavat ja niiden kautta saatava hyvinvointi on ihan ykkösenä tällä hetkellä.
Tuntuu, että sitä elää tosiaan mielenkiintoisinta aikaa elämässään ja toivoo, että osaisi ottaa siitä kaiken irti :mrgreen:
ikisielu
 
Viestit: 76
Liittynyt: 12 Kesä 2010, 21:02

Re: Oi näitä aikoja

ViestiKirjoittaja Seppo » 15 Maalis 2011, 17:26

Shala Mata kirjoittaa täällä http://www.phpbbserver.com/uusimaa/view ... um=uusimaa : Vuosi 2011 ei avannut ainoastaan uutta vuosikymmentä, vaan myös värähtelevän energian voimakkaan käytävän, mikä piiskaa muutosta päivittäiseen transformaatioilmaisuumme.
Seppo
 
Viestit: 75
Liittynyt: 23 Heinä 2010, 13:14
Paikkakunta: Salo

Re: Oi näitä aikoja

ViestiKirjoittaja Ullis » 16 Maalis 2011, 16:48

Tätä kirjoittaessani on jo Japanin traagiset tapahtumat kaikkien tiedossa. Jotenkin kolahti tuo mitä helmikuussa kirjoittelitte, itse kun juuri olin ajatellut että Japanin tapahtumatkin ovat osa tätä suurta muutosta jota kohti ollaan menossa. Itse olen huomannut omassa elämässä ja lähipiirissä, että ihmisille tapahtuu paljon asioita; on suuria kriisejä elämässä, jotka ikäänkuin pakottavat ihmiset pysähtymään ja etsimään elämässä todellista tarkoitusta. Itsellenikin näin kävi jo viime keväänä. En voinut olla hymyilemättä Ikisielu kun luin sinun haaveista, ne kun ovat niin lähellä omiani <333 . Ihmisten kiire ja hektisyys tuntuu vaan lisääntyvän päivä päivältä ja tuntuu että itse haluaa irtaantua siitä vaan enemmän ja enemmän. Hektisyys näkyy jopa siinä että aika kuluu nopeammin kuin ennen (siltä ainakin tuntuu) Ajatus siitä että muuttaisi rauhalliseen paikkaan lähelle merta ja saisi vain olla kotona lasten kanssa ja hoitaa ihmisiä tuntuu houkuttelevalta. Nyt yritän vain oppia luottamaan, että jos se on minulle parhaaksi niin se minulle tapahtuu, kun vain muistan pyytää. >33>>
Ullis
Ullis
 
Viestit: 9
Liittynyt: 05 Tammi 2011, 23:15


Paluu Yleistä asiaa

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron