Kauhea hinku ajaa hiukset pois

[TiiaMaria]

Muistan jostain että tukkaan leikun kanssa lähtee pois myös "huono" energiaa
En tiedä onko siinä perää, mutta itse olen kokenut monta kerta oloni kevyemmäksi tukkaleikun jälkeen
Nyt, tosiaan, sellainen kausi että kasvatan tukkani, siis annan sille kavsaa ihan vapaasti, eikä ole oloa että täytyy leikata (onko ne energiat sittenkin niiiiin hyvät niiiin hyvät)
Hirmu rakastunut ja tukka vapaalla !!!
Lentävä fiilis

Minulle se oli hyvin vapauttava tunnelma, tosin tein omat meditaationi ja mielikuvaharjoitukseni leikkuun aikana. Samoin sain jostain kumman syystä idean, että poltan hiukseni, siinä me koiran kanssa istuttiin nuotion äärellä ja katsoin kuinka juuri leikatut hiukseni paloivat. Ajattelin, että siinä meni samalla sairaudet ja tiedättekö kolme päivää hiusten leikkuun jälkeen päänahan ongelmani katosivat. Tosin kyllä minä hoitojakin tein itselleni ja noudatin ayurveda-ohjeita, joista oli varmasti apua.

[Lumienkeli]

Mun tukka lähti kun ekan sytokuurin jälkeen alkoi hiustuppoja olla siellä sun täällä. Niitä löytyi tyynyltä, vaatteista, suihkun viemäristä jne....ajattelin, että muutenkin niin laiskana siivoojana pääsen vähemmällä kun ajan kaljuksi koko pään

Leikkuri olikin jo kun olin sillä pojan tukkaa leikannut, joten yhtenä iltana sitten päätin tehdä "seremonian" ja niin vaan minusta tuli kaljupäinen - ja ihan vapaasta tahdostani. Näin jälkeenpäin olen ajatellut, että ehkei ne hiukset ois kaikki lähteneetkään...En silti katunut päätöstäni, sillä hiukset eivät olleet minulle naisellisuuteni mitta ja kun rintakin oli leikattu, niin oikeastaan sain tällä kaikella tehdä "matkan sisimpääni". Sen matkan jälkeen huomasin, että elämässä on monta turhaa asiaa, joita murehtii aivan suotta. En tahdo ketään tällä loukata, sillä vakavan sairauden kohdalla jokainen toimii omalla tavallaan - eikä minun tapani varmasti olisi ollut kaikille hyvä. Kunnioitan jokaisen päätöstä.

Tunne oli vapauttava. Ja jos uskoo vetovoiman lakiin, niin sekin tässä toteutui, vaikkei siinä kyllä sitä sairautta olisi tarvinnut olla. Olin jo monta vuotta pohtinut, että miltä tuntuisi olla kalju. Niinhän siinä sitten kävi. Blondiuttakin mietin, mutta kun uusi tukka kasvoi takaisin hopeanharmaana ja kiharana, niin päätin luopua siitä ajatuksesta. Jatkuva värjääminen olisi epäterveellistä ja hankalaakin, joten olen sitten tarvittaessa "blondi" muuten vaan

Olen ajatellut, että meidän on tässä elämässä tarkoitus kokea paljon kaikenlaista, onnea, epäonnea, sairautta, terveyttä, ja rajojamme, haastaa itsemme - ja minulle tämä hiusten leikkuu oli yksi haaste. Eikä naiseuteni kadonnut minnekään; itseasiassa kävi niin, että nyt vasta löysin sen oikein kunnolla

[mölli]

Hieno kertomus Lumienkeli.



Elämässä olisikin hyvä keskittyä mahdollisimman paljon niihin hyviin puoliin ja miettiä mahdollisimman paljon niitä hyvin olevia asioita.

Ne vähemmän hyvät tulevat miettimättäkin. Monilla vasta sairaus pysäyttää.

Onneksi monet jaksavat silloinkin katsoa niitä elämän hyviä puolia.

Kun niihiin sitten alkaa enemmän keskittymään, niin hyviä puolia alkaa löytyä aina vaan enemmän.

Hienoa, että olet löytänyt paljon hyviäkin puolia.

[leenama]

Kiitos Lumienkeli, kirjoituksesi kosketti hienolla tavalla *hali*

[IWA]

Mun tukka on siis lyhyt,ei siili,sairastuin pälvi kaljuuteen jo 25v,mulle se ei ole koskaan ollut ongelma...
Mitään peruukkia en ole edes miettinyt koskaan,musta se ongelma on muissa ihmisissä jotka tuijottelevat.tai sanovat jotain....
Mun on ihan ok näin.....