Vainajien hoito

Ajatelmia ja pohdintaa erilaisista energioista ja niiden käyttämisestä hoito- ja valotyössä. Myös muihin hoitoihin liittyvää keskustelua.

Valvojat: Jan, Hanna, EaQamra, ThirdEye, Jakke77, Aurinko, Maya, Norna

Re: Vainajien hoito

ViestiKirjoittaja Augusta » 30 Tammi 2011, 18:07

Tässä tuli mieleeni myös vainajien hoidosta tai siis matkaan johdattamisesta, kuinka siihen on voimavaroja läheisellä jolla saattaa olla hyvinkin voimakas tarve pitää kiinni meneteystä ihmisestä.Ainakaan syvän surun tilassa ei voisi kuvitella toimivansa järkevästi ks.asian suhteen.Varmaan myös omaiset tarvitsisivat jotain "loitsua" kuoleman kohdatessa niin että henki pääsisi eteenpäin minne sen nyt onkaan tarkoitus mennä .Taisi vähän mennä ohi kyseisen tekstiketjun kanssa tuli vaan nyt ajatuksiin tämäkin puoli! >33>>
Augusta
 
Viestit: 36
Liittynyt: 03 Kesä 2010, 17:48
Paikkakunta: Tampere

Re: Vainajien hoito

ViestiKirjoittaja Sang » 08 Helmi 2011, 00:31

Minun saattohoidettavalle kävi näin sillä ainoalla kerralla kun olen saattohoitoa kenellekään antanut. Tämän henkilön kaikki omaiset asuivat ulkomailla ja siksi hän oli merkinnyt minut lähiomaiseksi sairaalassa. Oli siellä aika usein vakavan sairautensa takia. Eräänä pääsiäisenä sairaalasta soitettiin ja kerrottiin että hän oli tajuttomana ja luultavimmin kuolisi jo seuraavan vuorokauden aikana. Lupasin soittaa omaisille ja itse tulla sinne sairaalaan. Omaiset sanoivat etteivät he millään niin lyhyellä varoitusajalla pääsisi tulemaan ja olivat kiitollisia siitä että minä menisin siellä käymään ja kertoisin heidänkin tervehdyksensä niin tajuton kuin mies olikin.

Hänet oli siirretty käytävän liinavaatevarastoon siitä salista missä hän oli aiemmin ollut ja sain sinne tuolin. Päätin antaa hänelle Reikihoitoa samalla kun puhelin hänelle. Muistelin samalla hoitoa antaessani hänelle kaikenlaisia entisiä tapahtumia joissa hän oli ollut mukana ja kerroin omaisten terveiset, senkin kuinka surullisia he olivat etteivät voineet tulla paikalle. Hän oli tosiaan tajuton ja mikään ei kielinyt siitä että hän olisi ymmärtänyt puheitani. Kun hoitoni oli päättynyt niin otin hänen kätensä käteeni ja aloin puhumaan hänelle kuolemasta. Sanoin ettei hänen tulisi pelätä kuolemaa ja tulisi mieluiten hellittää elämästä jos se aika hänellä nyt oli, mutta sanoin myös vaihtoehtona että jos hänen aikansa ei vielä olisi tullut, niin olisin oikein iloinen jos hän vielä olisi kanssamme. Esitin että jos hän on tilanteessa missä voi valita, niin rohkeasti valitsisi itse.

Yhtäkkiä olin tuntevinani heikon painalluksen kädessäni ja mies avasikin silmänsä katsoen suoraan silmiini. Hänet oli tuettukin sellaiseen asentoon että oli pää minuun päin. Olin selvästi näkevinäni että hänen katseensa oli älykäs ja ymmärtävä, jopa sydämellisen lempeä vaikkei hän muuten pystynyt mitenkään ilmaisemaan edes että ymmärsi puhettani. Olin myös näkevinäni että hänen kasvoilleen tuli hiukkasen väriä.
Työn takia jouduin lähtemään sairaalasta mutta menin osaston hoitajille mennessäni sanomaan että minulla on tunne että potilas jääkin henkiin ja kerroin että hän oli avannut silmänsä ja katse oli mielestäni tajuissaan olevan katse.

Kun seuraavana päivänä soitin sairaalaan, niin sieltä kerrottiin että potilas oli selvinnyt kriisistä, siirretty takaisin saliin ja häntä oli hiukkasen syötettykin jo. Hän eli vielä yli vuoden sen jälkeen joten "saattohoitoni" oli hiukkasen liian aikainen.
Sang
 
Viestit: 10
Liittynyt: 28 Tammi 2011, 21:44

Re: Vainajien hoito

ViestiKirjoittaja Chevy » 08 Helmi 2011, 10:07

Augusta, ei ollenkaan OT. hu<g

Täällähän on se toinen ketju surusta ja menetyksen käsittelemisestä. Siinä on ajatuksia selviytymisestä.
Moneen suuntaan.
Väheksymättä kenenkään surua ja kokemuksia mietiskelen näin:

Avuksi asiaan voisi ajatella eräänlaista ennaltaehkäisyä.
Asiat olisi hyvä hoitaa mahdollisimman hyvin kuntoon ihmisten eläessä. Päivittäin.
Läheisestä kiitetään sekä tälle itselle että Lähteelle päivittäin. Yms. Tilanteen mukaan. Vaikkei olisi mitään erityistä syytä.
Jos on erimielisyyksiä, ne sovitaan pian.
Vanha kunnon sananlasku "älä anna auringon laskea vihasi yli" on mainio toimintaohje.
Kuitenkin menettäneelle osapuolelle sallitaan mahdollisuus surra oman kykynsä ja tilanteensa mukaan.
Sanat "kiitos siitä, että olit kanssani" voivat irrota helpommin, kun aika on kypsä.

Rakastetun, puolison, perheenjäsenen, ystävän tms menetys on todella isku, josta on vaikea toipua.Tunnepohjaista menetystä voi pahentaa pelko toimeentulosta ja yksinkertaisesti arkielämän järjestelyjen mahdottomuudesta yhden tärkeän osallisen puuttuessa.
Näihin on vaikea varautua. Niinpä erityisesti näissä tilanteissa voimavaroja irtautumiseen on niukasti. Eikä ajatus siitä, että kaikki kuuluu Suureen Suunnitelmaan ensisijaisesti paljonkaan auta, jos on viimeiset sentit kourassa.

Arvaan, että ennaltaehkäisy ja erimielisyyksien sopiminen kuulostaa tekopyhältä niistä, jotka kenties taistelevat jokapäiväisessä elämässä siitä, että rahoilla voisi ostaa ruokaa tai maksaa vuokran eikä antaa niiden valua toisen kurkusta alas; tahi niistä, jotka joutuvat hakeutumaan toisaalle turvaan välttääkseen väkivallan kohteeksi joutumista. Eikä vähiten niistä, jotka joutuvat näennäisesti turvatussa elämässään hienostuneen henkisen väkivallan uhreiksi.

Ymmärrän myös, että onnistuneessa suhteessakin voi toinen osapuoli olla tunteittensa ilmaisussa - kaikella kunnioituksella - jäykkä puuhevonen, joka saattaisi tilata pikapikaa armaalleen pakkopaidan ja pehmustetun huoneen, jos tämä ryhtyy viisi kertaa päivässä veisaamaan kiitollisuuttaan. Asiat on hyvä suhteuttaa ottaen samalla huomioon, että arvostustaan ja myönteisiä tunteitaan voi kuvastaa ja ilmaista monella tavoin.

Näitä asioita pohtiessa joudumme syville vesille: mikä on se onnistunut tapa olla tekemisissä toisen kanssa ilman että olemme liikaa kiinni heissä, heidän tekemisissään tai tekemättä jättämisissään? Sillä rakkaudellakin on monet kasvot. Enpä keksi tähän tältä istumalta ratkaisua. Sitä voinemme pohtia toisaalla, jottei tämä juttu valu OT:ksi.

Jotta voimme päästää irti vainajistamme, meidän tulee myöntää heille "tili- ja vastuuvapaus" elämästä ja sama itsellemme asioiden kohtaamisesta.
Asiaa pitempään pohdiskeltuani ajattelen, että voimat siihen tulevat kahdesta perusasiasta: ajasta ja kiitollisuudesta.
Aikaa tarvitaan kohtuulliseen suremiseen (älkääkä kysykö, mikä on "kohtuullista suremista"!) ja siihen, että pystyy kiittämään siitä, että pois siirtynyt henkilö oli elämässämme - mitä ja miten hän siinä sitten tekikään.

Aika ja kohtalo kohtaavat kaikkia - olkaamme siihen valmistautuneita rakkaudessa.
<333
"Coyote was there, but Coyote was asleep.
That Coyote was asleep
and that Coyote was dreaming.
When that Coyote dreams,
anything can happen.
I can tell you that. "
Chevy
 
Viestit: 1622
Liittynyt: 18 Touko 2010, 21:14
Paikkakunta: Turku

Re: Vainajien hoito

ViestiKirjoittaja Chevy » 08 Helmi 2011, 10:10

Sang,
hu<g
kiitos, että jaoit kokemuksesi kanssamme.

Hieno asia - ja hyvä esimerkki siitä, että elämä voi aina yllättää, suuntaan jos toiseenkin.
>33>>
"Coyote was there, but Coyote was asleep.
That Coyote was asleep
and that Coyote was dreaming.
When that Coyote dreams,
anything can happen.
I can tell you that. "
Chevy
 
Viestit: 1622
Liittynyt: 18 Touko 2010, 21:14
Paikkakunta: Turku

Re: Vainajien hoito

ViestiKirjoittaja mölli » 15 Helmi 2011, 21:36

Hienoja kokemuksia. :)
Reppuuni rupiseen riimuni jupisen.
Avatar
mölli
 
Viestit: 316
Liittynyt: 05 Kesä 2010, 22:17

Re: Vainajien hoito

ViestiKirjoittaja rellen » 23 Elo 2011, 16:00

Teoksessaan Enkeleitä hiuksissani Lorna Byrne kertoo tapauksista, joissa pienenä kuolleen lapsen henki pysyy pitkään,
vuosikausiakin, jäljellä lapsuudenkodissaan, koska lapsi tuntee voivansa lähteä vasta kun äiti pärjää itse


Tuollaiset tapaukset raastaa sydäntä. Itse uskon että esim.ex poikaystäväni henki kulkee mukanani välillä, mutta haluaisin uskoa että kuvittelen asian, koska haluan hänen lepäävään.
rellen
 
Viestit: 14
Liittynyt: 15 Elo 2011, 12:31

Re: Vainajien hoito

ViestiKirjoittaja Chevy » 23 Elo 2011, 21:43

Ehkäpä exäsi pistäytyy välillä tarkistamassa, että kaikki on hyvin?
Viestejä ja apuahan tuonpuoleisesta on saatavilla ajoittain tarpeen mukaan... >>33>>
"Coyote was there, but Coyote was asleep.
That Coyote was asleep
and that Coyote was dreaming.
When that Coyote dreams,
anything can happen.
I can tell you that. "
Chevy
 
Viestit: 1622
Liittynyt: 18 Touko 2010, 21:14
Paikkakunta: Turku

Edellinen

Paluu Energia- ja muut hoitomuodot

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron