Kurssin jälkeiset puhdistumisreaktiot

[skye]

Heipä hei

Olen menossa heinä- tai elokuussa Reiki 1-kurssille ja mietiskelin noita kurssin jälkeisiä/aikaisia puhdistumisreaktioita... Onko kellä ollut ja minkälaisia? Mitenkäs tuo itse viritys/vihkimys, millaisia kokemuksia siitä on?
Tällaisia mietin tänään, kiitos vastauksista

[hopeadelfiini]

Moi! Kiva että olet menossa reikikurssille Minulla oli tuon vihkimyksen jälkeinen vuosi melkoista myllerryksen aikaa, piti kohdata itseään ja käydä muitakin tunteita lävitse tiuhaan tahtiin. Ne kuitenkin kasvattivat ja pääsin niiden ansiosta kehittymään ihmisenä Itse vihkimyksessä en tuntenut mitään, mikä olikin tarkoituskin, sillä siitäkin kehitin itselleni jonkinlaisen kriisin; ajattelin, etten ole tarpeeksi herkkä tai hyvä reikiin Asiaa ei auttanut se, että poikaystäväni on erittäin herkkä aistimaan energioita. Ajattelin, että hän olisi jotenkin parempi, enkä luottanut omiin kykyihini Piti vain opetella luottamaan ja hyväksymään itsensä sellaisena kuin on Kaikella on tarkoituksensa

Valoa ja Rakkautta sinulle ja reikipolullesi!

[Justin]

Samoin melkoista myllerrystä mutta en ole katunut sekunttiakaan
itellä se nosti muistoja ja piti sitten itkeä kerran oikein antaumuksella ja asiaa ei helpottanut että ukkini oli kuollut juuri ja surin sitä. mutta sen itkun jälkeen on ollut vain kerran harmeja (narsistisen ex äiti-puolen muisto tuli mieleen.) senkin reikitin pois ja pyysin arkkienkeli mikaelia katkaisemaan kaikki tunnesiteet tähän henkilöön
olen nyt menossa REIKI2 ja odotan innolla
Onnea reiki kurssille !!!
Ei ole tarkotus pelotella
innolla kohti reikiä

[leenama]

Itse itseäni lainaten tuolta toisesta ketjusta:

Ollessani Reki I -kurssilla, koin melkoisen "purkauksen". Kun olimme saaneet virtykset, niin hoidimme kaikki toisiamme kimpassa. Omalla vuorollani sitten makasin hoitopöydällä ja jossain vaiheessa hoitoa aloin kovin täristä ja sitten tuli itku. Itkin tovin oikein sydämeni pohjasta - rakkaat kurssikaverit ympärilläni ja hieman hämillään. Opettajamme Ulla rauhoitteli lempeästi tilannetta, halasi ja "paijasi" minua ja sanoi, että itke vaan niin paljon, kuin haluat. Kun tilanne oli ohi, niin minulla oli aivan sanomattoman mahtava ja jotenkin "puhdas" olo. Sitä tilannetta/hetkeä en unohda koskaan

Edit: juu niin, nuo viritykset... Olo jotenkin epätodellinen ja paljon enkelien siippien havinaa Välillä melkein kylmä ja sitten taas sellainen leijuva, lämmin olo. Ja kyllä vähän jännittikin